Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023-2027 sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi

Maa- ja metsätalousministeriö | 21.6.2022 | VN/5424/2020- MMM-1

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja keskittyy lausunnossaan etenkin lakiin maaseudun kehittämisen tukemisesta.

Euroopan unioni ohjaa varojaan jäsenvaltioiden vähiten kehittyneille alueille näiden kehityksen edistämiseksi ja nopeuttamiseksi ja jäsenvaltioiden välisten kehityserojen tasaamiseksi. Tätä tarkoitusta varten EU:lla on rakennerahastoja. Lisäksi osana EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa jäsenvaltioille ohjataan varoja maaseudun kehittämiseen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

EK painottaa EU-rahoitteisessa kehittämistyössä vaikuttavuutta, tehokkuutta ja uudistumista. Rahoitus on tarpeen suunnata toimenpiteisiin, joilla on mahdollista aikaansaada pidempiaikaisia vaikutuksia ja etenkin toimia, jotka luovat tai laajentavat uutta liiketoimintaa.

Myös yhteistyö eri rahoitusmuotojen välillä on olennaista. Aluekehitysrahasto EAKR:sta tuetaan yritystoimintaa ja EK näkeekin tärkeäksi, että maaseudun yritystoiminnan tukemista peilataan yhteen EAKR:n kanssa ja päinvastoin.

Esitysluonnoksessa todetaan, että niin laista kuin hanke- ja yritystukien tarkemmista säädöksistä pyrittäisiin tekemään selkeämpiä tiivistämällä ja selkeyttämällä pykälärakennetta. EK tukee selkeyttämistä ja yksinkertaistamista. Tukea hakevien yrittäjien kannalta tukisäädökset ja ylipäätään tuista viestintä koetaan usein liian monimutkaiseksi. EK esittää, että niin hankehallinnossa kuin -viestinnässä otetaan käyttöön aiempaa asiakaslähtöisempi ja yritysten tarpeet huomioivampi toimintatapa.

Esitysluonnoksen mukaan lakia sovellettaisiin maaseudun yritystoiminnan tukemiseen. Pääosin tuettaisiin maaseudulla toimivia mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä. Maataloustuotteiden jalostusta harjoittavat yritykset voisivat kuitenkin olla myös keskisuuria yrityksiä.

Tukien ja yrityspalvelujen suuntaamisessa olisi hyvä tehdä ennakoivia yritys- ja yrittäjävaikutusarviointeja, sillä joskus toimenpiteiden kohdentaminen lukumääräisesti harvalukuiseen yritysjoukkoon saattaa johtaa vaikutuksiltaan hyvinkin merkittäviin positiivisiin vaikutuksiin. Toisin sanoen lain soveltaminen ei saisi johtaa palvelujen tai tukien sulkemiseen keskisuurilta yrityksiltä, joiden suorat työllisyysvaikutukset ja välilliset heijastusvaikutukset maaseudun elinvoimaan ovat suuria. Esimerkiksi yrittäjävetoisia ns. Mittelstand-yrityksiä (50-499 henkilön yritykset) esiintyy monilla maaseutumaisilla alueilla. Näiden yritysten omistajat ovat usein myös portfolioyrittäjiä, jotka omistavat monta yritystä rinnakkain, jolloin omistajan kokonaistoiminnan vaikutukset ovat yksittäistä yritystä suurempia. Yritystoiminnan tukemisessa yrityskokotarkastelun rinnalla pitäisikin kiinnittää huomiota myös omistajayrittäjän kokonaistoimintaan ja sen vaikuttavuuteen.

Maaseudun yritystoiminnan tukemisessa merkittävää on myös omistajanvaihdosten vauhdittaminen. EK:n selvitysten mukaan vähintään viidennes tai jopa neljännes maaseudun työnantajayrityksistä on omistajanvaihdostilanteessa. Kyse on työllisyyden ja alueiden elinvoiman näkökulmasta jopa kohtalonkysymyksestä monille maaseutumaisille alueille.