Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä yms. (EK-2013-319)

Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä muodostuisi esityksen mukaan nykyiseen tapaan tiedoista, jotka on tallennettu useiden eri viranomaisten sekä asiantuntija- ja tutkimuslaitosten pitämiin tietojärjestelmiin ja rekistereihin.

Uutta olisi se, että eri rekistereiden tulisi siirtymäajan jälkeen olla yhteentoimivia kerättyjen tietojen paremmaksi hyödyntämiseksi.

Tietojärjestelmien kehittäminen luvanhakijan näkökulmasta

EK pitää hyvänä sitä, että tietojärjestelmien käyttökelpoisuutta ja hyödynnettävyyttä parannetaan. Tietohallintolaissa (634/2011), johon ehdotus osaltaan perustuu, tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tarkoitetaan tehokasta tietojen vaihtoa myös julkisen hallinnon asiakkaiden kanssa ja mahdollisuuksia yhdistää tietoja niin, että voidaan luoda tiedoista kattavia raportteja, analyysejä ja muita tietokokonaisuuksia.

EK toteaa, että jatkossa tietojärjestelmiä tulisi kehittää vastaamaan paremmin myös luvanhakijan tarpeita. Näitä olisivat mm. VAHTI-tietojärjestelmän kehittäminen vastaamaan ympäristölupavelvollisten raportointivelvollisuutta. Tällä hetkellä toiminnanharjoittajat raportoivat luvan tarkistamisen yhteydessä samoja tietoja, joita ovat jo joutuneet kertaalleen tallentamaan tietojärjestelmiin luvanhaun yhteydessä. Myös VAHTI:iin sisältyvä valvontatieto tulisi kokonaisuudessaan saada AVI:en käyttöön, jotta tietojen hyödynnettävyys tehostuisi. Rekisteritietojen käyttöä tulisi kehittää myös niin, että lupahakemusten ympäristötilatiedot saisi hakemukseen eri rekistereistä koostettuna raporttina tai analyysinä. Tällä hetkellä luvan hakija joutuu erikseen kokoamaan tiedot useasta rekisteristä (mm. ilmapäästötietojärjestelmästä ja vesistötarkkailutulokset vesiyhteisörekisteristä), vaikka tiedot ovat jo viranomaisilla.

Rekistereiden yhteentoimivuutta pitäisi pyrkiä edistämään myös eri hallinnonalojen välillä. Ehdotuksen piirissä eivät tässä vaiheessa ole mm. Energiamarkkinaviraston tietokannat päästökauppalainsäädännön piiriin kuuluvista laitoksista. Tietokannat kattavat CO2-päästötiedot, polttoaineiden käytön sekä välillisesti myös tuotannon. Samoja tietoja kysytään myös ympäristönsuojelulain mukaisessa vuosiraportoinnissa, joten toiminnanharjoittajat tekevät samat kirjaukset kahteen eri rekisteriin.

Tietoja tallentavan vastuu tietojen virheettömyydestä

Ehdotuksen 3 §:n 2 momentin mukaan tietojärjestelmään tietoja tallentava vastaa siitä, että tiedot tallennetaan virheettöminä. Sama säännös koskisi myös henkilötietojen kirjaamista. Käytännössä mm. VAHTI-rekisterin tiedot kirjaa toiminnanharjoittaja ja viranomaisen tehtävänä on hyväksyä kirjaukset.

Pykälän perusteluissa tulisi täsmentää, koskeeko virhevastuu toiminnanharjoittajaa vai viranomaista. Kun tiedot tallennetaan manuaalisesti, olisi tietojen tarkistamiseen ja virheellisten tietojen korjaamiseen olla joustavat mahdollisuudet myös tietoja tallentavalla toiminnanharjoittajalla.

Oikeus saada tietoja salassapitosäännösten estämättä

Ehdotuksen 6 §:ssä säädettäisiin eri viranomaisten oikeudesta saada tietojärjestelmästä tietoja salassapitosäännösten estämättä. Säännös perusteluineen on muotoiltu niin, että siitä ilmenee tiedon luovutuksen sallittavuus salassapitosäännöksistä riippumatta, muttei sitä, minkä tai mitkä salassapitoperusteet säännös syrjäyttää. Tältä osin esim. esityksen perusteluja (s. 10) voisi täsmentää, jotta kävisi selkeästi ilmi, mitkä kaikki salassa pidettävät tiedot tulevat tietojen luovutuksen kohteeksi.

Ehdotettu säännös laajentaisi tietojensaantioikeuden myös muille valtion ja kuntien viranomaisille kuin lupa- ja valvontaviranomaisille. Tietoja saisi tarpeen mukaan. Lisäksi oikeus tietoihin olisi Suomen ympäristökeskuksella ja Ilmatieteenlaitoksella lainsäädäntöön perustuvien asiantuntija- ja tutkimustehtävien hoitamiseksi.

Viittaus muihin valtion ja kuntien viranomaisiin vaikuttaa väljältä, kun perusteluissakaan ei ole kattavasti avattu ja rajattu, mitä nämä muut viranomaiset olisivat. Myös tarve, jonka perusteella oikeus tietoihin olisi, on täsmentämättä. Kuitenkin tällaisten tietojen osana voisi olla oikeus saada mm. yritysten liike- ja ammattisalaisuuksia. Nämä tiedot ovat julkisuuslain nojalla ehdottoman asiakirjasalaisuuden piirissä ilman lisävaatimuksia, joten jatkovalmistelussa on vielä tutkittava mahdollisuudet rajata näitä tietoja laajan tiedonsaantioikeuden ulkopuolelle. Samalla ehdotuksessa olisi hyvä korostaa, että tietoja saavan viranomaisen olisi omassa tehtävässään salattava ja suojattava saatuja tietoja asianmukaisella tavalla (vrt. julkisuuslain 26 §:n 3 mom.)

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Infra ja ympäristö

Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala