Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Sisäministeriö | 30.1.2024 | VN/24628/2023

Sisäministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi, joka koskee ulkomaalaislainsäädännön oleskelulupasääntelyn kehittämistä.  

Esityksen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin estää maahantulosäännösten kiertäminen. Esityksessä ehdotetaan myös kiellettäväksi turvapaikanhakijoina saapuneiden niin kutsuttu kaistanvaihto työ- tai koulutusperusteisen maahanmuuton puolelle. Lisäksi esityksessä ehdotetaan myös selkeytettäväksi säännöstä kansainvälistä suojelua hakevan työnteko-oikeuden päättymisestä. 

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää mahdollisuudesta lausua ministeriön luonnoksesta. 

Esityksessä kirjoitetaan uudelleen ulkomaalaislain oleskeluluvan myöntämisen yleisiä edellytyksiä koskeva 36 § ja lisätään sitä täydentävät 36 a-f §:t, joissa täsmennetään luvan epäämisen perusteita. EK tukee lain perusteluissa esitettyä tavoitetta estää sitä, että vilpillisin aikein toimivat työnantajat voisivat saada palvelukseensa ulkomaalaisia työntekijöitä oleskeluluvan nojalla.  

Nykyisen lain 36.4 § on melko uusi. Sen soveltamiskäytäntö on vielä muotoutumatta. Erityisesti sen kvalifioiva edellytys ”perusteltua aihetta epäillä” on osoittautunut ongelmalliseksi sovellettavaksi.  

Nähdäksemme näyttökynnykseen koskevia yksityiskohtia ei ole selvitetty riittävästi. Pelkkä väite väärinkäytöksistä tai työsuhdesaatavaa koskevat erimielisyydet eivät voi tätä edellytystä täyttää. Poliisin tutkittavaksi ottamista koskeva edellytys ”aihetta epäillä” on myös alempi kynnys. Soveltamisessa on myös huomattava, että vireillä olevaa esitutkintaa koskevat salassapitosäännökset voivat käytännössä estää työnantajaa esittämästä selvitystä asiaan vaikuttavista tosiseikoista.  

Turvapaikanhakijoiden kaistanvaihdon kiellolla pyritään selkeyttämään oleskelulupajärjestelmää ja korostamaan normaaleja työperusteisen maahanmuuton väyliä. Näin varmasti on. Sen sijaan on kyseenalaista, miten vahva signaali kaistanvaihtokielto on siitä, että Suomeen ei kannattaisi tulla hakemaan turvapaikkaa, jos tarkoituksena on päästä maahan töihin tai opiskelemaan. 

Suomeen ja EU:n alueelle pyrkivillä henkilöillä voi olla useita niin työntäviä kuin vetäviä syitä muutolle. On selvää, ettei kaistanvaihtokielto vaikuta työntötekijöihin. 

EK ei kannata kaistavaihtokiellon asettamista turvapaikanhakijoille työhön tai opintoihin. Turvapaikanhakijoiden nopeat työllistymismahdollisuudet Suomessa ovat vähäiset. Sen osoittaa esityksen taulukko 3. Henkilöt, jotka ovat pystyneet saamaan työn tai opiskelupaikan, ovat osoittaneet, että heillä on muita paremmat mahdollisuudet asettautua Suomeen.  

Työnantajien näkökulmasta nämä ovat usein olleet vaikeimmin täytettäviä työpaikkoja, joihin tekijää ei ole löytynyt. Näiden työllistävien yritysten kannalta on kohtuutonta rajoittaa työhönottomahdollisuuksia tilanteessa, jossa työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Tämä myös osoittaa myös, ettei kaikilla työpaikoilla mahdollisuuksia rekrytoida työntekijöitä ulkomailta. 

Opiskelijoiksi hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määrä on kaikkiaan hyvin vähäinen. Kaistanvaihtokielto opiskelijaksi rajoittaa tarpeettomasti sopeutumismahdollisuuksia sekä ehkäisee omaehtoista opintojen aloittamista, koska riski opintoihin käytetyn ajan menemisestä hukkaan nousee.  

Esityksessä selkeytetään turvapaikanhakijan työnteko-oikeuden päättymisajankohtaa. EK pitää selkeyttämistä kannatettavana. Nykyisen sääntelyn noudattaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Vaikeuskerrointa on lisännyt se, ettei ole olemassa viranomaista tai rekisteriä, josta työnantaja voisi työnteko-oikeuden aina tarkistaa. EK esittääkin, että jatkovalmistelussa tähän kiinnitetään vielä huomiota. Myös työnantajille, jotka ovat ilmoittaneet ulkomaalaisen palkkaamisesta TE-toimistolle, tulisi viran puolesta ilmoittaa henkilön työnteko-oikeuden lakkaamisesta.