Lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (EK-2014-188)
Opetushallitus on pyytänyt lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman luonnoksesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK lausuu seuraavaa:
Perusopetus luo pohjan elinikäiselle oppimiselle ja sen merkitys yksilön osaamisen perustana on erittäin tärkeä. Perusopetuksen opetussuunnitelmaluonnoksessa on kuvattu tulevaisuudessa tarvittavan laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, jotka ovat osa myös eri oppiaineiden tavoitteita. EK pitää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita hyvin kuvattuina ja korostaa tulevaisuustaitoina erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen, tieto- ja viestintäteknologian käyttötaidon, työelämätaitojen ja yrittäjyyden merkitystä. Osaksi monilukutaitoa tulee lisätä myös talouslukutaito.
Opetussuunnitelman perusteet sisältävät varsin kattavasti monipuolisia tavoitteita tulevaisuuden perusopetukselle. Opetussuunnitelmauudistuksen toimeenpanon osalta keskeinen kysymys on, miten valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet käytännössä ohjaavat koulun toiminta- ja oppimiskulttuurin muutosta. Tämän osalta merkityksellistä on, miten opetuksen järjestäjät huolehtivat paikallisti päätettävien asioiden lisäksi valtakunnallisiin perusteisiin sisältyvistä uudistustavoitteiden toimeenpanosta ja miten kunnat opetuksen järjestäjinä ohjaavat yleisen valtionosuuden piirissä olevia resursseja perusopetukseen. Tulee myös huolehtia siitä, että oppilaita ja opetuksen järjestäjä kohdellaan yhdenvertaisesti valtionosuuslainsäädännössä: uuden lain mukaan muut kuin kunnat perusopetuksen järjestäjänä saavat kuusi prosenttia pienemmän kotikuntakorvauksen oppilaan perusopetuksesta huolehtimiseen.
Opetussuunnitelman perusteiden jatkovalmistelussa EK ehdottaa, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
1) Koko ikäluokan jatko-opintovalmiudet
Perusopetuksen vastuuta koko ikäluokan siirtymisestä toiselle asteelle tulee lisätä. Perusopetuksen tärkeänä tehtävä on nuorten kiinnostuksen herättäminen omasta tulevaisuudesta ja opiskelumotivaation vahvistaminen. Koko ikäluokalla tulee olla vähintään ammatilliset perusvalmiudet, mikä edellyttää heikoimpien oppilaiden jatko-opintovalmiuksien vahvistamista perusopetuksessa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta on tärkeää, että etsitään konkreettisia ratkaisuja, miten huolehditaan heikoimpien oppilaiden jatko-opiskeluvalmiuksista. Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnissa (52:2010) opetussuunnitelman toimivuudesta perusopetuksen kehittämiskohteeksi nousi oppilasarvioinnin kehittäminen: hyvän osaamisen ja hyväksytyn osaamisen kriteerien määrittely.
2) Yrittäjyys, talousosaaminen ja perusopetuksen työelämäyhteydet
Perusopetuksen roolia yrittäjyys- ja talousosaamisen sekä työelämätiedon välittäjänä on tarpeen lisätä. Koulun oppimiskulttuurin tulee olla yrittäjyyteen kannustava. Yrittäjyyttä, luovuutta ja innovatiivisuutta voidaan lisätä mm. monipuolistamalla opetusmenetelmiä ja tekemällä oppimista. Lasten ja nuorten tulee oppia alakoulusta lähtien yrittäjämäistä asennetta, oma-aloitteisuutta ja vastuunottamista omista raha-asioistaan ja opiskelustaan.
Työurien pidentäminen alkupäästä edellyttää koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistämistä kaikilla koulutusasteilla, myös perusopetuksessa. Saadakseen hyvät valmiudet tulevaisuutta koskevien valintojen pohjaksi nuoret tarvitsevat kouluaikana omakohtaisia kokemuksia yrittäjyydestä ja työelämästä sekä monipuolista ja ajantasaista tietoa työelämästä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Monipuolisten oppimiskokemusten, omakohtaisten kokemusten ja esimerkkien avulla on mahdollista herättää kiinnostus koulutus- ja uravalintoihin jokaisen nuoren omista lähtökohdista. Opinto-ohjaajien lisäksi nuorten tulevaisuusvalintojen tukemisessa tarvitaan kaikkien opettajien ja koko kouluyhteisön roolin vahvistamista.
3) Digitaalinen osaaminen ja monipuoliset oppimisympäristöt
Perusopetuksen tulee taata koko ikäluokalle tieto- ja viestintäteknologiataitojen perusta. Opetussuunnitelman perusteissa tai paikallisesti on tarpeen kuvata, miten varmistetaan oppilaiden osaaminen tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitojen osalta. Paikallisesti on myös ratkaistava miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö otetaan suunnitelmallisesti osaksi päivittäistä oppimista.
4) Matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologiaosaamisen perusta
Opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanossa tärkeänä tavoitteena on parantaa koko ikäluokan jatko-opiskeluvalmiuksia mm. matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa, joita tarvitaan sekä lukiossa että ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tavoitteena tulisi olla lisätä lukion pitkän matematiikan valitsijoiden määrää ja erityisesti tyttöjen kemian ja fysiikan opiskelua lukiossa ja hakeutumista matemaattis-luonnontieteellisiin jatko-opintoihin. Yksilöllisiä mahdollisuuksia suorittaa perusopetuksen aikana lukiokursseja tai osia ammatillisista opinnoista tulisi mahdollistaa niin matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa kuin muissakin aineissa. Näin voitaisiin vahvistaa opiskelumotivaatiota ja tukea erilaisia lahjakkuuksia.
Kunnioittavasti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat
Lasse Laatunen
Johtaja