Lausunto säännöksistä EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa säännöksistä EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK lausuu seuraavaa:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannattaa hallituksen esittämiä muutoksia yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin. EU/ETA-ulkopuolisilta opiskelijoilta on perittävä vähintään 4 000 euron maksu lukuvuodessa alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa.

Maksut tulee toteuttaa ja niihin kohdistuva perusteeton kritiikki on torjuttava. Kritiikki ei voi pohjautua ns. lukukausimaksukokeilun epäonnistumiseen. Vapaaehtoisuus asetti maksuja perivät ohjelmat mahdottomaan tilanteeseen samalle kohderyhmälle tarjottavan maksuttoman koulutuksen kanssa. Investointeja koulutusten kansainväliseksi markkinoimiseksi oli hankala perustella epävarmassa tilanteessa. Kokeilussa kulut söivät tuotot ennen kuin niitä ehti syntyä.

Suomen ei ole mahdollista kattaa kehittyvien maiden tai nousevien talouksien kasvavaa koulutuskysyntää maksuttomalla koulutuksella tai kehitysyhteistyöllä. Suurin osa opiskelijoista pitää maksuja luonnollisena asiana omassa kotimaassaan. Suomessakin maksuttoman koulutuksen rajat ovat tulleet vastaan. Koulutukseemme kohdistuu julkisen talouden paineista johtuvia leikkauksia. Valtion varoista katetaan tällä hetkellä vuosittain noin 20 000 ulkomaalaisen opiskelut ja kolme neljästä heistä tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Mikäli opiskelijat itse osallistuisivat kustannuksiin edes nyt esitettävällä 4 000 euron vähimmäismaksulla, korkeakoulut saisivat lisää voimavaroja laadukkaiden vieraskielisten ohjelmien toteuttamiseen.

Suomi tarvitsee työperusteista maahanmuuttoa. Lukuvuosimaksulla voitaisiin parantaa työelämäverkostoja esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelua varten ja muutenkin helpottaa heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Olisi tärkeää, että yhä useampi kansainvälinen opiskelija jäisi Suomeen koulutustaan vastaaviin töihin tai tekisi Suomen ulkopuolella yhteistyötä suomalaisen elinkeinoelämän kanssa.

Tuoreen EU:n komission tilaaman tutkimuksen mukaan (http://ec.europa.eu/education/news/2014/20140623-cost-sharing_en.htm) maksut eivät välttämättä vähennä koulutukseen hakeutumista. Alkuvaiheessa kansainvälisten opiskelijoiden määrä Suomessa saattaisi kuitenkin laskea. Tilapäinen notkahdus voidaan hyödyntää kotimaisten opiskelijoiden ns. hakijasuman purkamiseksi. Tämä palvelisi tavoitetta pidentää työuria niiden alkupäästä.

Maksuista huolimatta ja varsinkin pidemmällä tähtäimellä suomalainen korkeakoulutus osoittautuu houkuttelevaksi ja saamme tänne maksavia opiskelijoita. Korkeakoulujen pitää kuitenkin panostaa kansainvälisen brändin kirkastamiseen ja vetovoiman kasvattamiseen.

Meidän on pärjättävä maailmanlaajuisessa kilpailussa osaamisen laadusta ja sen tuottamasta lisäarvosta opiskelijalle itselleen, elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Kansainvälistyminen ei korkeakouluissakaan voi perustua siihen, että tarjoamme palvelua ilmaiseksi. Muut maat kuten Ruotsi ja Tanska ovat jo vuosia sitten ottaneet maksut käyttöön. Nyt on korkea aika tehdä se myös Suomessa.

Tärkeintä on toteuttaa esitetyt muutokset yliopisto- ja ammattikorkeakoululainsäädäntöön mahdollisimman nopeasti. Muutosten on tultava voimaan vuoden 2016 alussa. Viimeistään syksyllä 2015 tulee käynnistää myös valmistelu kehitysyhteistyövarojen suuntaamiseksi EU/ETA ulkopuolisille opiskelijoille Suomen kehitysyhteistyöstrategian mukaisesti.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja