Lausunto Tekijänoikeustoimikunnan mietintöön – Ratkaisuja Digiajan haasteisiin (OKM 2012:2) (EK-2012-40)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta (jäljempänä EK) lausuntoa tekijänoikeustoimikunnan mietintöön (2012:2). EK, joka on ollut edustettuna toimikunnassa, lausuu mietintöön sisältyvistä neljästä aihekokonaisuudesta vielä kunnioittaen seuraavaa.

1. Ehdotus tekijänoikeuslain 25 g §:n muuttamisesta (arkistosopimuslisenssi)

Toimikunta ehdottaa tekijänoikeuslain 25 g §:n muuttamista niin, että lähettäjäyritykset ja lehtikustantajat voisivat sopia sopimuslisenssillä oikeudenhaltijoita edustavien järjestöjen kanssa arkistoituihin tv- ja radio-ohjelmiin sekä sanoma- ja aikakauslehtiin sisältyvien teosten uudelleen käytöstä.

Toimikunnan ehdotus on kirjoitettu hallituksen esityksen muotoon ja se on yksimielinen. Vaikka kyseinen ehdotus sisältyy osaksi toimikunnan lopullista mietintöä, se on luovutettu jo 6.5.2011opetus- ja kulttuuriministeriölle siellä tehtävää jatkovalmistelua varten.

EK kannattaa toimikunnan jäsenten yksimielistä ehdotusta ja pitää tärkeänä sen jatkovalmistelun kiirehtimistä ministeriössä. Tekijänoikeuslain 25 g §:n muuttaminen tulisi saattaa voimaan pikaisella aikataululla.

Sopimuslisenssisäännös on ehdotukseen kirjattujen massakäyttöön tarkoitettujen arkistoitujen teosten digitaalisesta käytöstä sopimiseen tarkoituksenmukaisin lainsäädäntöratkaisu. Arkistoissa olevien teosten online-käytöstä jälkikäteen sopiminen suoran lisensioinnin keinoin olisi käytännössä erittäin haastavaa, jopa mahdotonta.

Sopimuslisenssisäännöksen tarkoituksena on tukea alkuperäisten lähettäjäyritysten ja/tai lehtikustantajien mahdollisuuksia sopia arkistoaineiston käytöstä oikeudenhaltijoiden kanssa ja siten edistää tehokkaasti aineistojen saatavuutta digitaalisessa ympäristössä. Sopimuslisenssimalli on kohdennettu juuri oikein niihin toimijoihin, jotka ovat alun perin investoineet näihin sisältöihin, joiden arkistojen avaamisesta yleisölle tässä ehdotuksessa on kysymys.

EK pitää tärkeänä, että ehdotukseen sisältyvistä, kompromissin tuloksena syntyneistä aikarajoista pidetään kiinni jatkovalmistelussa. Tämän ehdotuksen mukaisella sopimuslisenssijärjestelyllä ei ole tarkoitettu sovittavan näitä aikarajoja tuoreemman aineiston käytöstä.

Kuten ehdotuksessakin on todettu, arkistoissa olevan aineiston saattaminen yleisön saataville myös online-ympäristössä edistäisi käyttäjien perusoikeuksia (kuten sananvapautta sekä kotimaisen kulttuurin ja historian tuntemusta) sekä olisi omiaan vaikuttamaan myös teosten laittoman käytön vähentymiseen tietoverkoissa. EK pitää näitä tavoitteita kannatettavina.

2. Ehdotus tekijänoikeuslain 56 g §:n muuttamisesta (estomääräysmenettely)

Toimikunta ehdottaa, että tekijänoikeuslain 56 g §:ä muutetaan niin, että tuomioistuin voisi määrätä oikeudenhaltijan vaatimuksesta teleoperaattorin (verkkoyhteyden tarjoajan) estämään pääsyn sellaiselle verkkosivulle, jonka tarkoituksena on tekijänoikeudella suojatun aineiston saattaminen yleisön saataviin ilman oikeudenhaltijan suostumusta, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon aineistoa yleisön saataviin saattavan henkilön, välittäjän ja tekijän oikeudet.

Toimikunnan muistio on laadittu hallituksen esityksen muotoon ja se on yhden, teleoperaattoreita edustavan jäsenen jättämää eriävää mielipidettä lukuun ottamatta yksimielinen. Toimikunnan enemmistön arvion mukaan ehdotettavalla säännöksellä voitaisiin vähentää luvattoman verkkojakelun negatiivisia vaikutuksia ja ohjata kuluttajia käyttämään laillisia palveluita.

EK kannattaa toimikunnan ehdotusta nähden sen yhtenä tärkeänä keinona tehostaa tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa verkkoympäristössä. Verkkopiratismista aiheutuu merkittäviä haittoja tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille, yrityksille sekä yhteiskunnalle niin kotimaassa, sisämarkkinoilla kuin globaalisti. Luvaton verkkojakelu mm. vähentää oikeudenhaltijoiden tuloja, lisää luovan alan ja tekijänoikeusteollisuuden kustannuksia, heikentää sisällöntuotantoyritysten kiinnostusta innovaatioihin ja investointeihin ja laskee valtion verotuloja.

EK pitää kuitenkin tärkeänä, että lainsäädäntökeinon ohella verkkopiratismin torjuntaa tuetaan samanaikaisesti myös markkinaehtoisin toimin. EK on monessa yhteydessä aikaisemminkin jo todennut, että tekijänoikeuksien täytäntöönpanon tehostamista ja varmistamista tuetaan parhaiten edistämällä laillisten verkkosisältöjen ja -palveluiden tarjontaa ja saatavuutta sekä digitaalisten sisämarkkinoiden luomista. Tämä on myös Suomen hallituksen yksi vahvasti esille nostama piratismin torjunnan keino digitaalisten sisämarkkinoiden avaamisesta puhuttaessa.

Verkkopiratismin torjunnassa toimivien, tehokkaiden ja monimuotoisen markkinan ja tarjonnan keinojen merkitys on ratkaisevan tärkeää. Tekijänoikeusjärjestöillä on asemansa perusteella tärkeä merkitys uusien liiketoimintatapojen syntymiselle ja sen vuoksi on myös perusteltua edellyttää, että tätä asemaa käytetään aktiivisesti, innovatiivisesti ja rakentavasti markkinoiden luomisen ja kehittämisen välineenä, ei niiden hidasteena tai esteenä.

Verkkopiratismin torjuminen, pysyvästi ja tehokkaasti, edellyttää siis sekä lainsäädännöllisten ja valistuksellisten että markkinoiden toimivuutta edistävien keinojen käyttöä. On tärkeää, että verkkopiratismin torjuntaan käytettävien regulatiivisten keinojen laajentaminen ja tiukentaminen olisi tasapainossa markkinoiden toimivuutta edistävien pyrkimysten kanssa.

Ministeriössä tehtävässä jatkovalmistelussa tulee ehdotuksen vaikutukset eri osapuolille arvioida muistiossa esitettyä tarkemmin ja huolehtia siitä, että oikeudenhaltijoiden, välittäjien ja käyttäjien oikeudet tulevat otetuiksi tasapuolisesti huomioon. Myös eriävässä mielipiteessä esille nostetut seikat tulee jatkovalmistelussa käydä läpi toimivan ratkaisun aikaansaamiseksi.

EK katsoo myös, että ministeriön tulisi jatkovalmistelussa täydentää säännöstä siltä osin kun kysymys on tuomioistuimen tekemästä arvioinnista tietoverkkopalvelun tarkoituksen suhteen. Tuomioistuimelle tulisi asettaa velvollisuus selvittää mikä palvelimen sisältämästä aineistosta on tekijänoikeutta loukkaavaa ja mikä osa ns. laillista aineistoa. Nyt muistion perusteluissa (kohta 2.4.3.) todetaan vain viittauksenomaisesti, että tuomioistuin voisi palvelun tarkoitusta arvioidessaan ottaa huomioon tiettyjä listattuja seikkoja kuten esim. kuinka suuri osuus palvelussa olevasta aineistosta on laillista ja mikä sen rooli on palvelun toiminnassa. Erityisesti tiettyjen isojen elinkeinoelämän toimijoiden, kuten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kohdalla, tällainen tuomioistuimelle asetettava aktiivinen selvitysvelvollisuus olisi tärkeä ja tarpeellinen lisäedellytys säännökseen. Näissä oppilaitoksissa järjestelmiä käyttää suuri joukko henkilöitä (opiskelijoita), jotka eivät ole palvelimen omistajan roolissa eivätkä toisaalta kuulu myöskään työnantajavallan piiriin.

3. Verkkotallennuspalvelun tekijänoikeudelliset kysymykset

Toimikunta on arvioinut yhtenä neljästä aihekokonaisuudesta ns. verkkotallennuspalveluiden tekijänoikeudellista ulottuvuutta eli käytännössä sitä, voidaanko tv-ohjelmien tallennuspalveluissa tapahtuvaa tallennusta pitää tekijänoikeuslain mukaisena kappaleen valmistamisena yksityiseen käyttöön (yksityinen kopiointi) vai onko kysymys toiminnasta, joka edellyttää tekijänoikeuden haltijan lupaa.

Toimikunta on selvittänyt ja esittelee neljää vaihtoehtoista tietä asian ratkaisemiseksi:1) yksityisen kopioinnin rajoitussäännöksen täydentämistä palvelulla ja kopioinnin korvaamista hyvitysmaksun kautta, 2) suoralla lisensioinnilla, 3) sopimuslisenssisäännöksellä ja 4) kollektiivilisensioinnilla. Toimikunta ei aseta näitä esittämiään vaihtoehtoja etusijajärjestykseen eikä tee niiden pohjalta minkäänlaista lainmuutosehdotusta. Toimikunnan mietintöön sisältyy tekijöitä edustavien järjestöjen lausuma asiasta.

EK pitää tärkeänä, että verkkotallennuspalveluiden tekijänoikeudellisen kysymyksen selvittämistä jatketaan ministeriössä toimikunnan tekemän muistion pohjalta.
Tässä jatkoselvityksessä tulee ottaa huomioon, että hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja valtioneuvosto on viime joulukuisessa päätöksessä linjannut uudistuksen toteutettavaksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 19.3. käynnistänyt yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän uudistustyön. EK pitää hyvitysmaksujärjestelmän uudistamista välttämättömänä ja kiireellisenä toimenpiteenä tämän päivän digitaalisessa ympäristössä toimittaessa. EK:n näkemys on, että verkkotallennuspalvelut eivät kuulu hyvitysmaksujärjestelmän piiriin eikä järjestelmää tule laajentaa koskemaan palveluita. Tämä olisi epätarkoituksenmukainen ratkaisumalli tilanteessa, jossa nykyisen hyvitysmaksujärjestelmän tilalle etsitään vaihtoehtoista, hallinnollisesti kevyempää rahoitusmallia. Oikeuksien vaihdannassa suora lisensiointi on tekijänoikeudellinen peruslähtökohta.

4. Kaupallinen linkitys tekijänoikeudessa

Toimikunnan mietintöön sisältyy neljäntenä osiona kaupallista linkitystä koskeva selvitystyö, jonka toimikunta tilasi kauppaoikeuden dosentti, VT, OTT Taina Pihlajarinteeltä Helsingin yliopistosta. Selvityksessä tarkastellaan avoimessa internetissä tapahtuvaan kaupalliseen linkittämiseen liittyviä tekijänoikeudellisia kysymyksiä, ennen kaikkea tilanteissa, joissa elinkeinotoiminnassa rakennetaan uusia palveluita automaattisen linkittämisen avulla (uutisaggregointi). Selvitys koskee linkin asettajan vastuuta silloin, kun oikeudenhaltija tai hänen luvallaan toimiva taho on asettanut linkitettävän aineiston yleisön saataville tietoverkossa.

Selvityksessä esitetään useita vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi, muttei lähdetä ehdottamaan lainsäädännön muuttamista. Yhtenä vaihtoehtona esitetään, ettei nykyiselle tekijänoikeussääntelylle tehdä mitään, vaan jätetään asia oikeuskäytännön varaan ja arvioidaan ansiotarkoituksessa tapahtuvaa linkittämistä myös SopMenL:n nojalla. Toisena vaihtoehtona nostetaan esille mahdollisuus linkittämistä koskevien säännösten ottamisesta tekijänoikeuslakiin kuten täydentämällä yleisölle välittämisen käsitettä, asettamalla erillinen linkittämisoikeutta koskeva säännös tai hiljaisen suostumuksen olettamasäännös. Myös uutisaggregointia koskevan sopimuslisenssisäännöksen ottaminen lakiin nähdään mahdollisena vaihtoehtona. Kansallisten toimenpidevaihtoehtojen lisäksi selvityksessä on pohdittu kolmantena mahdollisena ratkaisutienä myös linkittämistä koskevaan sääntelyyn vaikuttamista EU-tasolla.

EK pitää hyvänä että kaupallista linkitystä selvitettiin toimikunnassa perusteellisesti ja että selvitykseen sisältyy useita tulkintasuosituksia käytännön kentän toimijoita ja tuomioistuinta varten. EK kannattaa tekijänoikeustoimikunnan näkemystä siitä, ettei ainakaan vielä ole tarvetta konkreettisille lainmuutosehdotuksille, vaan linkitystä voidaan arvioida toistaiseksi selvityksessä esitettyjen tulkintasuositusten ja voimassa olevan sääntelyn (tekijänoikeuslain ja SopMenL) pohjalta.

EK kuitenkin katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön tulee jatkaa eri vaihtoehtojen vaikutusten tarkempaa selvittämistä ja mikäli oikeustilaa ei onnistuta selkiyttämään, ministeriöllä tulee olla valmiudet miettiä mahdollisuuksia tekijänoikeussääntelyn täydentämiseen linkittämisen näkökulmasta. Selvityksessä esitetyistä lainsäädäntövaihtoehdoista toteamme, että sopimuslisenssi ei ole mielestämme kannatettava ratkaisu kaupallisen linkityksen tilanteeseen.

EK tukee mietinnössä esitettyä näkemystä, jonka mukaan tuomioistuinten tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota puhtaan linkitystekniikan sijaan itse linkitystilanteen analysointiin (siihen onko kyse linkistä, joka viittaa vain aineiston sijaintiin vai palvelusta, jossa rakennetaan kaupallisia sisältöpalveluita toisen oikeudenhaltijan sisällön systemaattisen linkittämisen varaan ml. hakukone- ja seurantapalvelut) sekä siihen millaisia taloudellisia ja muita vaikutuksia linkityksellä on oikeudenhaltijoiden asemaan ja perusteltuihin etuihin, olemassa oleviin liiketoimintamalleihin ja käyttäjien mahdollisuuksiin saada monipuolisia laillisia sisältöjä saataville tulevaisuudessakin.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka

Jukka Ahtela
johtaja