Lausunto työryhmäraportista: EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028-2034 kumppanuussuunnitelman hallintorakenteen valmistelu

Valtioneuvoston kanslia | 23.6.2026 | VN/7088/2026-VNK-7

Yleiset näkemykset työryhmäraportista

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää EU monivuotista rahoituskehystä (MFF) 2028–2034 koskevaa ehdotusta Suomen kannalta erittäin myön-teisenä. Tulevassa kehyksessä painottuvat erityisen vahvasti Euroopan kilpailukyky sekä turvallisuus ja puolustus. EK tukee näitä painotuksia myös kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelus-sa (NRP-suunnitelma). EK suhtautuu myönteisesti myös siihen, että Suomen erityisasema EU itäisenä rajamaana tunnistetaan rahoituksen kohdentamisessa. Meneillään olevissa EU rahoituskehysneuvotteluis-sa tulisi tavoitella itäisten raja-alueiden erityisrahoituksen edelleen kasvattamista Suomelle, kun otetaan huomioon poikkeuksellisen pitkä Venäjän-raja ja sen aiheuttamat erityishaasteet.

Tulevan EU-rahoituksen valmistelu muuttuu merkittävästi, minkä vuoksi myös kansalliset toimintamallit ja eri toimijoiden roolit tulee arvioida uudelleen. NRP-rahoituksen valmistelu tulee kytkeä osaksi laajempaa kansallista kokonaisuutta, johon kuuluvat myös kilpailtuun EU-rahoitukseen liittyvät kansalliset tukitoimet ja mahdollinen lisärahoitus sekä kansallinen investointipolitiikka ja TKI-rahoitus. Eri rahoituslähteitä tulee suunnitella kokonaisuutena siten, että ne tukevat toisiaan. Tämä edellyttää yhteisten prioriteettien asettamista, eri rahoitusvälineiden keskinäisen täydentävyyden varmistamista sekä kokonaisuuden nykyistä strategisempaa ohjausta.

EK korostaa, että NRP-rahoitus tulee ensisijaisesti kohdentaa investointeihin. EU-rahoitus tarjoaa merkittävän mahdollisuuden vauhdittaa kilpailukykyä, puhdasta siirtymää, energia- ja datainfrastruktuuria sekä kokonaisturvallisuutta vahvistavia investointeja, joiden toteuttaminen on julkisen talouden nykyisessä tilanteessa haasteellista. Lisäksi NRP-rahoitusta tulee kohdistaa TKI-toimintaan, tekoälyn hyödyntämiseen liittyvän osaamisen kehittämiseen erityisesti pk-yrityksissä sekä yritysten uudistumista ja kasvua vahvistaviin toimenpiteisiin.

Näkemykset kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta (esim. aikataulu, menettelyt, kumppanuuslähestymistapa, säädösvalmistelu, suunnitelman rakenne)

EK pitää perusteltuna, että tulevalla ohjelmakaudella rahoituksen kohdentamista voidaan tehdä nykyistä keskitetymmin. Kansallisen hallintorakenteen tulee olla selkeä, tehokas ja vaikuttava. Nykyisiä päällekkäisiä rakenteita tulee purkaa, hallintoa yksinkertaistaa ja vastuut keskittää rajatulle joukolle toimijoita. Toimeenpanossa tulee korostua kansallisen tason strateginen ohjaus, eri rahoituslähteiden yhteensovittaminen sekä ylialueellinen yhteistyö.

Kumppanuusmallista tulee rakentaa yhtenäinen palvelukokonaisuus, jossa eri toimijoiden roolit täydentävät toisiaan niin, että ne tukevat yrityslähtöisten tulosten saavuttamista. Jotta kansallisesti vältetään palve-luiden päällekkäisyydet, valmistelussa tulee huomioida käynnissä ole-vat muut hallintouudistukset, kuten vienninedistämiseen ja kansainvälistymiseen liittyvä Team Finland-uudistus, työ- ja elinkeinoministeriön alaisten toimijoiden uudistukset, valtion aluehallintouudistuskokonaisuus sekä jo pitkälti toista vuotta käynnissä ollut työvoimapalveluiden uudistus. EK katsoo, että koordinaatio valtioneuvoston sisällä ja erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen.

Kumppanuusrahaston tavoitteiden huomiointi ja painottaminen kumppanuussuunnitelman valmistelussa

EK pitää erittäin myönteisenä sitä, että NRPP-asetus antaa jäsenvaltioille aiempaa enemmän mahdollisuuksia määrittää kansallisesti, millä keinoilla EU-rahoitukselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Suomen tulisi hyödyntää tätä liikkumavaraa täysimääräisesti. Suunnitelman painopisteen tulisi siten olla valtakunnallisesti merkittävissä ja ylialueellisissa investoinneissa ja hankkeissa.

EK korostaa, että kaiken rahoituksen tulisi kannustaa uudistumiseen, kasvuun ja tuottavuuden parantamiseen sekä perustua mahdollisimman laajasti kilpailtuihin menettelyihin myös heikommin kehittyneillä alueilla. Erityisesti NRP-rahoituksen ns. yleisallokaation rahoitusta, mutta myös sisäasioiden kasvavaa rahoitusta, tulisi suunnata kansallisesti merkittävien investointien toteuttamiseen.

Rahoituksen kohdentaminen

EK katsoo, että kansallisen kumppanuussuunnitelman keskeisenä tavoitteena tulee olla Suomen pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja turvallisuuden vahvistaminen.

EK katsoo, että kumppanuussuunnitelmassa tulisi priorisoida seuraavia kokonaisuuksia:

• puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden kannalta merkittäviä investointeja, mukaan lukien kaksikäyttöteknologiat;
• energiajärjestelmän kilpailukykyä vahvistavia investointeja;
• datatalouden ja digitalisaation infrastruktuuria, ml. tekoäly;
• tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöjä;
• puhtaan teollisen siirtymän investointeja;
• osaamisen, korkean teknologian tuotannon ja uusien kasvualojen investointiedellytyksiä vahvistavia kokonaisuuksia;
• liikenne- ja logistiikkainfrastruktuuria, joka parantaa Suomen saavutettavuutta, vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ja sotilaallista liikkuvuutta.

Lisäksi rahoitusta tulisi kohdentaa seuraaviin toimenpiteisiin, jotka ovat erityisen keskeisiä pk-yrityksille:

• osaamisen kehittämiseen, ml. yritysten osaamistarpeet, täydennys- ja uudelleenkoulutus (erityisesti tekoälyn haltuunotto);
• TKI-valmiuksien vahvistamiseen sekä innovaatioekosysteemeihin osallistumiseen;
• uusien teknologioiden, digitalisaation ja tekoälyn käyttöönottoon;
• tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisen yhteistyön vahvistamiseen;
• yritysten kansainvälistymistä ja osallistumista eurooppalaisiin TKI-verkostoihin tukeviin toimenpiteisiin;
• pilotointi-, testaus- ja demonstraatioympäristöjen hyödyntämiseen.

Edellä mainitun lisäksi NRP-rahoituksen kohdentamisessa tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin mahdollisuuksia kanavoida rahoitusta rahoitusinstrumenttien kautta. Näitä voisivat olla esimerkiksi ylialueelliset kasvurahastot tai muut rahoitusvälineratkaisut, joilla voidaan vastata erityisesti pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen liittyviin haasteisiin (vrt. TEM julkaisu 2026:20, s. 33–36). Näin NRP-rahoituksella voitaisiin myös vivuttaa EU-rahoitusta ja mobilisoida sen rinnalle yksityistä pääomaa, mikä mahdollistaisi suuremman kokonaisrahoitusvolyymin.