Lausunto: Valtioneuvoston asetus Tutkimus- ja innovaationeuvostosta

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta lausuntoa ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi tutkimus- ja innovaationeuvostosta (TIN).

EK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää seuraavaa.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto ja sitä edeltävä tiede- ja teknologianeuvosto on onnistuneesti koordinoinut suomalaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Neuvoston olemassaolo ja sen kokoonpano ovat osoittaneet, että osaamisperustaiseen kasvuun on kiinnitetty Suomessa erityistä huomiota. Pääministerin johtamana sillä on ollut merkittävä painoarvo politiikan keskiössä.

Neuvoston aseman ja vaikuttavuuden on katsottu heikentyneen. Neuvoston roolia horisontaalisessa politiikassa ei ole nähty kovin vahvana. Tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, teknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen vaikuttavat hyvin monet eri politiikkasektoreilla tehtävät toimet. EK on jo aiemmin todennut, että neuvosto on tarpeellinen, mutta sen toimintaa tulee uudistaa.

Nyt lausunnolla oleva asetusesitys muuttaa merkittävästi neuvoston kokoonpanoa. Kokoonpano tulee olemaan merkittävästi pienempi – 9 henkeä verrattuna vanhaan 22 hengen kokoonpanoon. Samalla vakituisesta sihteeristöstä luovutaan. Myös neuvoston tehtävät tulisivat olemaan suppeammat verrattuna nyt voimassa olevaan asetukseen.

EK katsoo, että vaikka uudistamiselle on tarvetta, käsillä oleva ehdotus ei vielä vakuuttavasti osoita neuvostolle merkittävää roolia tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisessa valtioneuvostotasolla.

Innovaatioprosesseissa ja arvonluonnissa on tapahtunut dynamiikan muutos. Merkittävä osa talouskasvusta syntyy globaalissa internettaloudessa, jossa korostuvat vuorovaikutus, asiakkuudet, digitaaliset alustat, globaalit ekosysteemit, IPR ja aineettomaan arvonluontiin perustuvat ansaintamallit. Uuden TIN:in kokoonpanossa ja agendalla tulee näkyä uskottavasti kyky linjata toimia tässä kontekstissa.

Neuvoston tehtävät (2§)

EK esittää, että neuvostolle ehdotettavia tehtäviä tulisi vielä täydentää. Neuvoston toiminnan uudistumisen lähtökohtana ja tehtävänä jatkossa tulisi olla horisontaalisuuden lisääminen (poikki hallinnonalojen), tutkimus- ja innovaatiopolitiikan vahvempi kytkentä kokonaistaloudelliseen kehitykseen ja uudistumistarpeeseen, sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen.

Neuvoston tulisi kyetä vauhdittamaan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän isoja tarpeellisia uudistuksia, esimerkiksi korkeakoulujärjestelmän rakenteellista kehittämistä, tutkimuslaitosuudistusta tai kasvu-/kärkialojen edistymistä vaativien toimien etenemistä.

Edellisen lausuntokierroksen yhteydessä keväällä 2015 asetusehdotuksessa ehdotettiin, että neuvosto voisi tehdä esityksiä talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Nyt tästä tavoitteesta on luovuttu. EK:n mielestä yhteys talouspolitiikan kokonaisuuteen tulisi olla vahva. Viimeaikaiset hallituksen päätökset koulutus-, tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osalta eivät ole olleet johdonmukaisia. Esimerkiksi Tekesin myöntämiä avustusvaltuuksia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on leikattu vuodesta 2011 lähtien noin 250 miljoonaa euroa, vaikka samanaikaisesti neuvosto on esittänyt lisäyksiä rahoitukseen.

Neuvoston koko olemassaolo voidaan kyseenalaistaa, jos sen tekemät linjaukset, ehdotukset tai suositukset eivät ole edes samansuuntaisia valtioneuvoston talous-/finanssipoliittisten päätösten kanssa.

EK katsoo, että neuvoston jäsenten sitoutumiseen, toiminnan strategisen johtamisen ja koordinoinnin vahvistamiseen sekä linjausten toimeenpanoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alla olevat ehdotukset on esitetty tästä näkökulmasta.

Kokoonpano (3§)

Ehdotuksessa neuvoston kokoonpano tulisi muuttumaan merkittävällä tavalla. Jäsenten määrän vähentämistä voidaan pitää hyvänä neuvoston toiminnan dynaamikan kannalta. EK katsoo, että pääministerin, opetus- ja kulttuuriministerin ja elinkeinoministerin lisäksi neuvostoon tulisi pysyvästi kuulua valtiovarainministeri – juuri vahvemman talouspoliittisen yhteyden varmistamiseksi.

Asetusehdotuksessa ministerijäsenten lisäksi neuvostoon kuuluisi viisi muuta jäsentä, jotka valtioneuvosto nimittää eduskunnan vaalikaudeksi. Epäselväksi jää, kuka nimitykset ehdottaa, tai millä prosessilla nimitykset tehdään.

Osaamispohjaisen kasvun vahvistaminen Suomessa edellyttää, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat aktiiviset tutkimuksen hyödyntäjät eli elinkeinoelämä ja julkinen sektori sekä kasvuun investoivat yksityiset toimijat.

EK ehdottaa, että kohtaa ”neuvoston jäsenten tulee edustaa laaja-alaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan asiantuntemusta” tulee muuttaa muotoon: ”neuvoston jäsenten tulee edustaa laaja-alaisesti sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan asiantuntemusta että tutkimustulosten hyödyntämis- ja kaupallistamiskokemusta”. Tutkimustulosten hyödyntämis- ja kaupallistamiskokemusta edustavat jäsenet tulisi nimetä elinkeinoelämän esityksestä ja heitä tulee olla useampi laaja-alaisuuden varmistamiseksi viiden muun jäsenen joukossa.

Neuvoston toiminta (4§)

Asetusehdotuksessa pysyvästä sihteeristöstä luovuttaisiin. Tilalle tulisi valtioneuvoston kanslian, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Akatemian ja Tekesin edustajista koostuva valmisteluryhmä, joka toimisi opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Hieman epäselväksi jää, mikä valmisteluryhmän rooli kokonaisuudessa on tai minkä organisaatiotason edustajista (kansliapäälliköt ja pääjohtajat vai muu virkamiehistö) ryhmä mahdollisesti koostuisi.

EK näkee haasteellisena valmisteluryhmän toiminnan ehdotetussa muodossaan osana neuvostoa. EK näkisi hyvänä sen, että valmistelu- ja koordinointityötä johtaisi riippumaton henkilö tai henkilöt – irrallisena valtioneuvoston kanslian alaisuudessa.

Koordinoinnin ja linjausten toimeenpanon ja sitoutumisen vahvistamiseksi valmistelutyön johtamista tulisi ajatella uudella tavalla. EK ehdottaa, että valtioneuvoston tulisi nimittää opetus- ja kulttuuriministeriötä ja elinkeinoministeriötä kuultuaan työparin, joka koordinoisi neuvoston toimintaa ja johtaisi valmistelutyötä. Työpari koostuisi (1) virkamieskoordinaattorista ja (2) pääministerille raportoivasta kansainvälistä kokemusta omaavasta asiantuntijasta. Tällä järjestelyllä varmistettaisiin, että neuvostoon päätettäväksi ja keskusteltavaksi tulevat asiat olisi pohdittu kokonaisvaltaisesti ja välittömien eturistiriitojen yläpuolella, sekä asetuksen asettamia tehtäviä kunnianhimoisesti toimeenpannen. Valmisteluryhmän organisaatioiden asiantuntemusta, tietopohjaa ja voimavaroja kuitenkin tarvitaan osana valmistelutyötä.

Työparin tehtävät olisivat määräaikaisia, mutta kuitenkin yli hallituskauden jatkuvia. Yllä mainittu koordinaatiotoiminto tulisi mainita asetuksessa.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Riikka Heikinheimo
Johtaja