Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021—2024

Valtiovarainministeriö | 16.9.2020 | VM138:00/2020

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausuntoa tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennystä koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi. EK kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto puheena olevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

Ehdotetun lisävähennyksen tarkoituksena on edistää yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja siten lisätä ja edistää laadukasta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Lakiesityksessä tarkoitetun verokannusteen ja sillä tavoiteltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämisen laajempana tavoitteena on investointien edistäminen.

EK katsoo, että investointien edistäminen osaltaan myös tutkimus- ja kehitystoimintaa tukemalla on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja investointien pitkään jatkunut matala taso huomioon ottaen erittäin tärkeää. Luonnoksessa tarkoitettu tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvää tutkimusyhteistyötä koskeva verokannuste on hyvin kannatettava hanke.

Esitetyn lisävähennyksen soveltamisala on varsin kapea sen rajautuessa vain määritelmän täyttävän tutkimusorganisaation kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön alihankintalaskuihin. EK katsoo, että nyt tarkasteltavan esityksen ohella on tärkeää selvittää myös mahdollisuuksia soveltamisalaltaan laajemman, myös yritysten omaan tutkimus- ja kehitystoimintaan ulottuvan verokannusteen käyttöönottoon.

EK esittää myös harkittavaksi nyt esitetyn lisävähennyksen soveltamisalan maltillista laajentamista siten, että lisävähennykseen oikeuttaisivat tutkimuslaitoksen alihankintalaskujen ohella myös määritelmän täyttävän tutkimusorganisaation opiskelijan palkkauskulut silloin, kun opiskelija on palkattu yritykseen tutkimustehtävään esimerkiksi tekemään opinnäytetyötään. Tämä muutos kohdistaisi lisävähennystä myös pk-yritysten pienimuotoisempaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja kannustaisi samalla yrityksiä tarjoamaan opiskelijoille harjoittelupaikkoja nykyistä aktiivisemmin. Mikäli lisävähennyksen soveltamisalaa tällä tavoin laajennettaisiin, olisi vähennyksen alarajaa tältä osin tarkistettava.

Luonnoksen 2 §:n 3 kohdassa asetetaan lisävähennykseen oikeuttavalle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle 1 kohdan mukaisten edellytysten lisäksi lisäedellytys, jonka mukaan toiminnan tavoitteena tulee olla aineettoman omaisuuden luominen. Tämä lisäedellytys vaikuttaa liialliselta erityisesti ottaen huomioon se, ettei lisävähennyksen saamisen edellytyksenä ole hankkeen tulosten tarkastelu taikka hankkeen onnistuminen (luonnoksen s. 13), saati patentin tai muun aineettoman omaisuuden luominen.

Luonnoksen 6 §:ssä rajataan lisävähennyksen soveltuminen niihin hankkeisiin, joita koskeva sopimus on allekirjoitettu lain voimaantulon jälkeen. Rajaus on tarpeettoman tiukka – riittävää tulisi olla, että itse konkreettinen tutkimushanke on aloitettu lain tultua voimaan.