Puitejärjestelyä koskeva hankintalain 42 §:n sekä erityisalojen hankintalain 45 §:n pykäläluonnos
Työ- ja elinkeinoministeriö | 31.1.2020 | VN/1297/2020
Lausuntopyyntö puitejärjestelyä koskevasta hankintalain 42 §:n sekä erityisalojen hankintalain 45 §:n pykäläluonnoksesta liittyen luonnokseen hallituksen esitykseen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja eräiden siihen liittyvien säädösten muuttamisesta
Elinkeinoelämän keskusliitto (”EK”) kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa puitejärjestelyitä koskevasta pykäläluonnosehdotuksesta seuraavaa.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi puitejärjestelyitä koskevaa hankintalain 42 §:n 4 momenttia (erityisalojen hankintalain 45 §:n 3 momenttia) vastaamaan uudessa eurooppalaisessa oikeuskäytännössä puitejärjestelyille asetettuja vaatimuksia. Esityksen mukaan puitejärjestelyä koskevassa tarjouspyynnössä tulisi jatkossa yksilöidä puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden lisäksi niiden tavaroiden tai palvelujen enimmäismäärä, jotka voivat myöhemmin olla hankintasopimusten kohteena. Täsmennyksen tavoitteena on parantaa tarjoajien mahdollisuuksia arvioida puitejärjestelyä käyttäviä hankintayksiköitä sekä niiden hankintojen todennäköisiä volyymeja.
Esityksessä ehdotetaan kahta (2) vaihtoehtoa uudeksi 42 §:n 4 momentiksi (erityisalojen 45.3§). EK kannattaa vaihtoehdoista ensimmäistä eli seuraavaa muotoilua:
42.4§:
Puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien ja sellaisten hankintayksiköiden kesken, jotka on selkeästi ilmaistu ja joiden ostojen enimmäismäärä on ilmoitettu puitejärjestelyn kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa.
EK:n näkemyksen mukaan em. ensimmäinen vaihtoehto täyttää paremmin oikeuskäytännön asettamat vaatimukset parantamalla merkittävämmin tarjoajien mahdollisuuksia arvioida puitejärjestelyhankinnan todellisia volyymeja. Ostojen enimmäismäärän ilmoittaminen hankintayksikkökohtaisesti edesauttaa tarjoajia arvioimaan mm. puitejärjestelyn sisällä tehtävien hankintojen maantieteellistä ulottuvuutta. Tällaisella tiedolla voi olla erityistä merkitystä etenkin puitejärjestelyyn osallistumista harkitseville pk-yrityksille. Oletettavasti myös puitejärjestelyyn osallistuville hankintayksiköillekin on selkeämpää, että hankintayksikkökohtaiset
enimmäisostot ovat tiedossa. Tällöin ei esimerkiksi joku hankintayksikkö
voisi muiden tietämättä hyödyntää yksin koko puitejärjestelyn yhteenlaskettua enimmäismäärää vain omiin ostoihinsa.
EK pyytää säännösmuutoksen yhteydessä huomioimaan myös vähimmäisostomäärän ilmoittamisen merkityksen tarjoajille. Ostojen enimmäismäärän ilmoittamisen tullessa pakolliseksi, on todennäköistä, että puitejärjestelykilpailutuksiin osallistuville tarjoajille ilmoitetulla enimmäismäärällä on merkitystä sekä tarjoushalukkuudelle että tarjouksen hinnoittelussa. Mikäli puitejärjestelyn kautta tehdyt ostot jäävät huomattavasti ilmoitetusta enimmäismäärästä, ilmoitettuun isompaan volyymiin perustuva tarjoushinta saattaa muodostua tarjoajan kannalta liiketoiminnallisesti kestämättömäksi. Lisäksi osa potentiaalisista tarjoajista on saattanut olla osallistumatta tarjouskilpailuun sillä perusteella, että ilmoitettu ostojen enimmäismäärä on yli ao. tarjoajan tuotantokapasiteetin. Kyseinen tarjoaja olisi kuitenkin saattanut osallistua kilpailutukseen, mikäli tarjouspyynnössä olisi selkeästi ilmaistu puitejärjestelyn kautta tehtävien ostojen arvioitu vähimmäismäärä enimmäismäärän lisäksi. Tarjouspyynnössä ilmoitettava hankintayksikkökohtainen ostojen vähimmäismäärä antaisi tarjoajille yksityiskohtaisempaa tieota ao. puitejärjestelystä ja lisäisi mahdollisuuksia arvioida realistisemmin osallistumismahdollisuuksia sekä tarjouksen hinnoittelua.
asiantuntija Suvi Sasi-Gouatarbès, yrityslainsäädäntö