Ulkomaankauppa

Tulosta

Ulkomaankauppa on tärkeä Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle markkinataloudelle. Saksa oli vuonna 2019 merkittävin kauppakumppanimme tavarakaupassa ja Ruotsi oli tärkein kumppani palveluiden kaupassa. Vienti Venäjälle on ollut viime vuosina vaimeaa, mutta tuonnin arvo Venäjältä on kasvanut energian hinnan nousun myötä. Yritysten kansainvälistyessä yhä suurempi osa ulkomaankaupasta on yritysten sisäistä kauppaa. Merkittävä osa ulkomaankaupasta on palveluja.

Ulkomaankauppa on aina ollut erittäin merkityksellistä Suomelle. Tämä on korostunut viime vuosina sekä talouden ylä- että alamäissä. Kokonaisvienti nelinkertaistui 1990-luvun alun laman lukemista vuoteen 2008 mennessä. Vuonna 2009 tavaroiden ja palvelujen vienti supistui peräti viidesosalla. Toipuminen on ollut hidasta, ja vientilukemat palautuivat vasta vuonna 2018 vuoden 2008 tasolla.

Vuonna 2019 viennin arvo kohosi 6 % edellisvuodesta. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 96 miljardia euroa ja viennin suhde bruttokansantuotteeseen nousi 40 prosenttiin. Tuonnin arvo kohosi 2,5 % vuonna 2019 ja tuonnin suhde bruttokansantuotteeseen nousi 39,5 prosenttiin.

Vaihtotase yhä alijäämäinen

Suomen ulkomaankauppa oli pitkään ylijäämäistä, mutta vuonna 2011 vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi ja on pysynyt miinuksella siitä lähtien. Ennen vuotta 2011 vaihtotase oli edellisen kerran alijäämäinen vuonna 1993.

Viennin ja teollisuustuotannon huima kasvu ylläpiti ylijäämää 1990-luvun puolivälistä lähtien. Ylijäämät tosin supistuivat 2000-luvun loppua kohden. Vienti vasta aivan viime aikoina palautunut vuoden 2009 romahduksesta.

Vaihtotase oli ennakkotietojen mukaan 1,8 mrd. euroa alijäämäinen vuonna 2019. Tavarakauppa oli ylijäämäistä, mutta palvelukaupan tase oli miinuksella.  Myös tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase oli alijäämäinen. Suurimmillaan vaihtotaseen ylijäämä oli 12 miljardia euroa vuonna 2002.

Tavaravienti nousussa

Koko tavaraviennin arvo oli Tullin tilastojen mukaan vuonna 2019 noin 64,9 miljardia euroa. Tavaraviennin arvo kasvoi 2 % edellisestä vuodesta.

Viennin rakenne on muuttunut samaan tapaan kuin teollisuustuotannon rakenne. Vielä 60-luvulla valtaosa viennistä oli metsäteollisuuden tuotteita, mutta laskusta huolimatta metsäteollisuus on nykyään edelleen merkittävä vientialana.  Metsäteollisuuden vientiosuus oli vuonna 2019 noin 19 %, sillä paperiteollisuuden osuus oli noin 15 % ja puuteollisuuden osuus oli 4 %. Sähkö- ja elektroniikan vienti on selvästi huippuvuosia vähäisempää, mutta alan osuus tavaraviennistä on yhä lähes 12 %.

Öljytuotteiden viennin arvo lisääntyi vuonna 2019 noin 2 %. Kemianteollisuuden tuotteet kattoivat 19 % viennistä. Iso osa tavaraviennistä on erilaisia metalliteollisuuden tuotteita, mm. koneita, laitteita, metalleja, metallituotteita ja kulkuneuvoja.

Investointitavaroiden osuus viennistä oli 25 % vuonna 2019. Raaka-aineita ja tuotantohyödykkeitä oli noin puolet viennistä. Kulutustavaroiden (ml. elintarvikkeet ja kulkuneuvot) osuus oli noin 16 % ja energiatuotteiden lähes 9 %.

Saksa on tärkein tavaroiden viennissä ja tuonnissa

EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2019 lähes 60 % ja euroalueen osuus 39 %. Saksa oli tärkein vientimaamme 14,6 % osuudellaan ja Ruotsi oli toisena 10,3 prosentin osuudella. Vienti Venäjälle kasvoi 10 %, ja maan osuus koko tavaraviennistä oli 5,6 %.

 

Tavaratuonnin arvo oli Tullin mukaan 65,7 miljardia euroa vuonna 2019, eli 1 % vuoden takaista vähemmän.

Tuontimaiden kärjessä oli vuoden 2018 tavoin Saksa (osuus 15,7 %). Venäjä oli toisena 13,7 %:n osuudella ja Ruotsi kolmantena noin 11 %:n osuudella.

Vuonna 2019 noin 15 % tuonnista oli energiatuotteita, raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden osuus oli noin 30 % ja runsas neljäsosa oli kulutustavaroita. Investointitavaroita on noin viidennes tuonnista.

Teknologiateollisuuden tuotteiden osuus tuonnista oli runsas 40 % ja kemianteollisuuden tuotteiden osuus oli noin 17 %. Lisäksi raakaöljyn osuus oli 8 %. Metsäteollisuuden tuotteita on vain kaksi prosenttia tuonnista.

Palvelujen vienti lähes kolmannes koko viennistä

Suomen palvelutase oli vuonna 2019 alijäämäinen. Palvelujen viennin arvo oli kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2019 noin 31 miljardia euroa eli 32 % kaikista vientituloista. Erilaiset tietotekniikkapalvelut ovat suuri palveluerä.

Palvelujen tuonnin arvo oli vuonna 2019 noin 32,5 miljardia euroa, mikä oli 34 % kaikista tuontimenoista. Merkittävimmät palvelutuonnin erät ovat liike-elämän palvelut, matkailu sekä tietotekniikka- ja informaatiopalvelut. Tietovaltaisten yrityspalvelujen tuonnin osuus palvelujen kokonaistuonnista on noussut viime vuosina.

Palvelujen viennistä runsas puolet suuntautuu EU-maihin ja palvelutuonnista 70 % on lähtöisin EU-maista. Ruotsi on merkittävin yksittäinen kauppakumppani palvelujen ulkomaankaupassa.

Osa kaupasta yritysten sisäistä kauppaa

Ulkomaankaupassa tärkeimpiä palveluja ovat liike-elämän palvelut. Liike-elämän palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi laki-, tilinpito- ja hallintopalveluita, mainontaa ja markkinointitutkimuksia, t&k-palveluita sekä arkkitehti- ja insinööripalveluita. Myös konsernien sisäiset palvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut kuuluvat tähän luokkaan.

Suomen palveluviennille on tyypillistä korkea teknologinen osaaminen ja insinööritaitoa edellyttävät tekniset palvelut.

Tilastoitu palveluiden määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Tavaroiden valmistukseen liittyy usein huomattava määrä palvelua, joka kirjautuu teollisuustuotannoksi. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi tuotekehitys ja markkinointi. Jos nämä palvelut ovat mukana tavaran hinnassa, ne kirjautuvat kokonaisuudessaan tavaravienniksi.

Myös koneinvestointeihin liittyy usein asennus- ja koulutuspalveluja tai tietojenkäsittelyn myyntiä. Ne kirjataan esimerkiksi sopimusten pitkäaikaisuuden perusteella vaihtelevasti joko tavara- tai palveluvientiin.