Ulkomaankauppa

Tulosta

Ulkomaankauppa on tärkeä Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle markkinataloudelle. Saksa oli vuonna 2016 merkittävin kauppakumppanimme. Vienti Venäjälle on vähentynyt, mutta tuonnin arvo on kääntynyt kasvuun energian hinnan nousun myötä. Yritysten kansainvälistyessä yhä suurempi osa ulkomaankaupasta on yritysten sisäistä kauppaa. Palvelujen ulkomaankaupan merkitys on kasvanut viime vuosina.

Ulkomaankauppa on aina ollut erittäin merkityksellistä Suomelle. Tämä on korostunut viime vuosina sekä talouden ylä- että alamäissä. Kokonaisvienti nelinkertaistui 1990-luvun alun laman lukemista vuoteen 2008 mennessä. Vuonna 2009 tavaroiden ja palvelujen vienti supistui peräti viidesosalla. Toipuminen on ollut hidasta, sillä vientilukemat ovat edelleen selvästi vuoden 2008 tason alapuolella.

Vuonna 2016 viennin arvo laski hieman edellisvuodesta. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 75,7 miljardia euroa ja viennin suhde bruttokansantuotteeseen aleni 35,4 prosenttiin. Tuonnin arvo pysyi likimain ennallaan vuonna 2016 ja tuonnin suhde bruttokansantuotteeseen laski 36,5 prosenttiin.

Vaihtotase alijäämäinen

Suomen ulkomaankauppa oli pitkään ylijäämäistä, mutta vuonna 2011 vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi ja se on pysynyt miinuksella siitä lähtien. Ennen vuotta 2011 vaihtotase oli edellisen kerran alijäämäinen vuonna 1993.

Viennin ja teollisuustuotannon huima kasvu ylläpiti ylijäämää 1990-luvun puolivälistä lähtien. Ylijäämät tosin supistuivat 2000-luvun loppua kohden. Vienti ei ole vieläkään palautunut vuoden 2009 romahduksesta.

Vaihtotase oli palveluiden tuonnin kasvun myötä alijäämäinen vuonna 2016. Alijäämää kertyi 2,8 miljardia euroa. Suurimmillaan vaihtotaseen ylijäämä oli 12 miljardia euroa vuonna 2002.

Tavaravienti väheni – öljytuotteiden vienti jälleen nousussa

Koko tavaraviennin arvo oli vuonna 2016 noin 51,8 miljardia euroa. Tavaraviennin arvo pienentyi 4 % edellisestä vuodesta.

Viennin rakenne on muuttunut samaan tapaan kuin teollisuustuotannon rakenne. Vielä 60-luvulla valtaosa viennistä oli metsäteollisuuden tuotteita, mutta laskusta huolimatta metsäteollisuus on nykyään edelleen merkittävä vientialana.  Metsäteollisuuden vientiosuus oli vuonna 2016 lähes 22 %, sillä paperiteollisuuden osuus oli noin 17 % ja puuteollisuuden osuus oli 5 %. Sähkö- ja elektroniikan vienti on selvästi huippuvuosia vähäisempää, mutta alan osuus tavaraviennistä on yhä yli 12 %.

Öljytuotteiden viennin arvo lisääntyi vuonna 2016 kymmenyksen. Kemianteollisuuden tuotteet kattoivat lähes 20 % viennistä. Iso osa tavaraviennistä on erilaisia metalliteollisuuden tuotteita, mm. koneita, laitteita, metalleja, metallituotteita ja kulkuneuvoja.

Investointitavaroiden osuus viennistä oli 28 % vuonna 2016. Raaka-aineita ja tuotantohyödykkeitä oli noin puolet viennistä. Kulutustavaroiden osuus oli lähes 12 % ja energiatuotteiden runsas 7 %.

Saksa on tärkein viennissä ja tuonnissa

EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2016 noin 59 % ja euroalueen osuus lähes 38 %. Saksa oli tärkein vientimaamme 13,2 % osuudellaan ja Ruotsi oli toisena 10,7 prosentin osuudella. Vienti Venäjälle väheni 6 % ja maan osuus koko tavaraviennistä oli viime vuonna vajaat 6 %.

 

Tavaratuonnin arvo oli Tullin mukaan 54,7 miljardia euroa vuonna 2016. Tavaratuonti pysyi likimain edellisvuotisissa lukemissa.

Tuontimaiden kärjessä oli vuoden 2015 tavoin Saksa (osuus 14,8 %). Ruotsi on noussut niukasti toiseksi tärkeimmäksi tuontimaaksi ennen Venäjää, joka menetti energiatuotteiden hinnan laskun myötä ykkösasemansa. Venäjän osuus oli vuonna 2016 noin 11 %.

Vuonna 2016 noin 13 % tuonnista oli energiatuotteita, raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden osuus oli noin 35 % ja runsas neljäsosa oli kulutustavaroita. Investointitavaroita on reilu viidennes tuonnista.

Teknologiateollisuuden tuotteiden osuus tuonnista oli runsas 40 % ja kemianteollisuuden tuotteiden osuus oli vähän yli 18 %. Lisäksi raakaöljyn osuus oli runsas 6 %. Metsäteollisuuden tuotteita tuodaan sitä vastoin hyvin vähän.

Palvelujen vienti lähes kolmannes koko viennistä

Suomen palvelutase oli vuonna 2016 alijäämäinen. Palvelujen viennin arvo oli kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2016 noin 23 miljardia euroa eli 30 % kaikista vientituloista. Erilaiset tietotekniikkapalvelut ovat suurin palveluerä.

Palvelujen tuonnin arvo oli vuonna 2016 noin 26 miljardia euroa, mikä oli 33 % kaikista tuontimenoista. Merkittävimmät palvelutuonnin erät ovat liike-elämän palvelut sekä tietotekniikka- ja informaatiopalvelut. Tietovaltaisten yrityspalvelujen tuonnin osuus palvelujen kokonaistuonnista on noussut viime vuosina voimakkaasti.

Osa kaupasta yritysten sisäistä kauppaa

Ulkomaankaupassa tärkeimpiä palveluja ovat liike-elämän palvelut. Liike-elämän palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi laki-, tilinpito- ja hallintopalveluita, mainontaa ja markkinointitutkimuksia, t&k-palveluita sekä arkkitehti- ja insinööripalveluita. Myös konsernien sisäiset palvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut kuuluvat tähän luokkaan.

Suomen palveluviennille on tyypillistä korkea teknologinen osaaminen ja insinööritaitoa edellyttävät tekniset palvelut.

Tilastoitu palveluiden määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Tavaroiden valmistukseen liittyy usein huomattava määrä palvelua, joka kirjautuu teollisuustuotannoksi. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi tuotekehitys ja markkinointi. Jos nämä palvelut ovat mukana tavaran hinnassa, ne kirjautuvat kokonaisuudessaan tavaravienniksi.

Myös koneinvestointeihin liittyy usein asennus- ja koulutuspalveluja tai tietojenkäsittelyn myyntiä. Ne kirjataan esimerkiksi sopimusten pitkäaikaisuuden perusteella vaihtelevasti joko tavara- tai palveluvientiin.