Ulkomaankauppa

Tulosta

Ulkomaankauppa on tärkeä Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle markkinataloudelle. Saksa oli vuonna 2017 merkittävin kauppakumppanimme. Vienti Venäjälle on kääntynyt nousuun, ja myös tuonnin arvo Venäjältä kasvaa energian hinnan nousun myötä. Yritysten kansainvälistyessä yhä suurempi osa ulkomaankaupasta on yritysten sisäistä kauppaa. Palvelujen ulkomaankaupan merkitys on kasvanut viime vuosina.

Ulkomaankauppa on aina ollut erittäin merkityksellistä Suomelle. Tämä on korostunut viime vuosina sekä talouden ylä- että alamäissä. Kokonaisvienti nelinkertaistui 1990-luvun alun laman lukemista vuoteen 2008 mennessä. Vuonna 2009 tavaroiden ja palvelujen vienti supistui peräti viidesosalla. Toipuminen on ollut hidasta, sillä vientilukemat ovat edelleen vuoden 2008 tason alapuolella.

Vuonna 2017 viennin arvo kohosi 11 % edellisvuodesta. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 86,3 miljardia euroa ja viennin suhde bruttokansantuotteeseen nousi lähes 39 prosenttiin. Tuonnin arvo kohosi 7 % vuonna 2017 ja tuonnin suhde bruttokansantuotteeseen nousi 38 prosenttiin.

Vaihtotase vihdoin ylijäämäinen

Vaihtotase nousi ennakkotietojen mukaan lievästi ylijäämäiseksi vuonna 2017. Suomen ulkomaankauppa oli pitkään ylijäämäistä, mutta vuonna 2011 vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi ja pysyi miinuksella vuoteen 2016 saakka. Ennen vuotta 2011 vaihtotase oli edellisen kerran alijäämäinen vuonna 1993.

Viennin ja teollisuustuotannon huima kasvu ylläpiti ylijäämää 1990-luvun puolivälistä lähtien. Ylijäämät tosin supistuivat 2000-luvun loppua kohden. Vienti ei ole vieläkään täysin palautunut vuoden 2009 romahduksesta.

Vaihtotase oli ennakkotietojen mukaan 1,6 mrd. euroa ylijäämäinen vuonna 2017. Tavarakauppa oli ylijäämäistä, mutta palvelukaupan tase oli lievästi miinuksella. Suurimmillaan vaihtotaseen ylijäämä oli 12 miljardia euroa vuonna 2002.

Tavaravienti nousussa

Koko tavaraviennin arvo oli vuonna 2017 noin 59,6 miljardia euroa. Tavaraviennin arvo kasvoi 15 % edellisestä vuodesta.

Viennin rakenne on muuttunut samaan tapaan kuin teollisuustuotannon rakenne. Vielä 60-luvulla valtaosa viennistä oli metsäteollisuuden tuotteita, mutta laskusta huolimatta metsäteollisuus on nykyään edelleen merkittävä vientialana.  Metsäteollisuuden vientiosuus oli vuonna 2017 noin 20 %, sillä paperiteollisuuden osuus oli noin 15 % ja puuteollisuuden osuus oli 5 %. Sähkö- ja elektroniikan vienti on selvästi huippuvuosia vähäisempää, mutta alan osuus tavaraviennistä on yhä yli 12 %.

Öljytuotteiden viennin arvo lisääntyi vuonna 2017 lähes viidenneksen. Kemianteollisuuden tuotteet kattoivat 19 % viennistä. Iso osa tavaraviennistä on erilaisia metalliteollisuuden tuotteita, mm. koneita, laitteita, metalleja, metallituotteita ja kulkuneuvoja.

Investointitavaroiden osuus viennistä oli 25 % vuonna 2017. Raaka-aineita ja tuotantohyödykkeitä oli noin puolet viennistä. Kulutustavaroiden osuus oli lähes 13 % ja energiatuotteiden runsas 8 %.

Saksa on tärkein viennissä ja tuonnissa

EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2017 noin 60 % ja euroalueen osuus 39 %. Saksa oli tärkein vientimaamme 14,2 % osuudellaan ja Ruotsi oli toisena 10,3 prosentin osuudella. Vienti Venäjälle lisääntyi 15 %, mutta maan osuus koko tavaraviennistä oli kuitenkin viime vuonna vain 5,7 %.

 

Tavaratuonnin arvo oli Tullin mukaan 62,1 miljardia euroa vuonna 2017, eli 13 % vuoden takaista enemmän.

Tuontimaiden kärjessä oli vuoden 2016 tavoin Saksa (osuus 15,5 %). Venäjä oli toisena 13,2 %:n osuudella ja Ruotsi kolmantena 11 %:n osuudella.

Vuonna 2017 noin 14 % tuonnista oli energiatuotteita, raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden osuus oli noin 31 % ja lähes neljäsosa oli kulutustavaroita. Investointitavaroita on reilu viidennes tuonnista.

Teknologiateollisuuden tuotteiden osuus tuonnista oli runsas 40 % ja kemianteollisuuden tuotteiden osuus oli lähes 18 %. Lisäksi raakaöljyn osuus oli runsas 7 %. Metsäteollisuuden tuotteita on vain kaksi prosenttia tuonnista.

Palvelujen vienti lähes kolmannes koko viennistä

Suomen palvelutase oli vuonna 2017 alijäämäinen. Palvelujen viennin arvo oli kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2017 noin 26 miljardia euroa eli 30 % kaikista vientituloista. Erilaiset tietotekniikkapalvelut ovat suurin palveluerä.

Palvelujen tuonnin arvo oli vuonna 2017 noin 27,4 miljardia euroa, mikä oli 32 % kaikista tuontimenoista. Merkittävimmät palvelutuonnin erät ovat liike-elämän palvelut sekä tietotekniikka- ja informaatiopalvelut. Tietovaltaisten yrityspalvelujen tuonnin osuus palvelujen kokonaistuonnista on noussut viime vuosina voimakkaasti.

Osa kaupasta yritysten sisäistä kauppaa

Ulkomaankaupassa tärkeimpiä palveluja ovat liike-elämän palvelut. Liike-elämän palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi laki-, tilinpito- ja hallintopalveluita, mainontaa ja markkinointitutkimuksia, t&k-palveluita sekä arkkitehti- ja insinööripalveluita. Myös konsernien sisäiset palvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut kuuluvat tähän luokkaan.

Suomen palveluviennille on tyypillistä korkea teknologinen osaaminen ja insinööritaitoa edellyttävät tekniset palvelut.

Tilastoitu palveluiden määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Tavaroiden valmistukseen liittyy usein huomattava määrä palvelua, joka kirjautuu teollisuustuotannoksi. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi tuotekehitys ja markkinointi. Jos nämä palvelut ovat mukana tavaran hinnassa, ne kirjautuvat kokonaisuudessaan tavaravienniksi.

Myös koneinvestointeihin liittyy usein asennus- ja koulutuspalveluja tai tietojenkäsittelyn myyntiä. Ne kirjataan esimerkiksi sopimusten pitkäaikaisuuden perusteella vaihtelevasti joko tavara- tai palveluvientiin.