Työhyvinvointi, työterveys ja työturvallisuus

Tulosta

Työhyvinvointiin liittyvät mm. hyvä johtaminen, työn mielekkyys ja palkitsevuus, luottamus ja hyvä tiedonkulku, osaamisen kehittäminen sekä työn terveellisyys ja turvallisuus.

EK:n näkemys

  • Työhyvinvointi, työkyvyn edistäminen ja työn voimavaratekijöiden vahvistaminen ovat merkittävä osa yrityksen johtamista ja esimiestyötä.
  • Työnantajan tulisi selvittää vuosittain mm. sairauspoissaolot, työtapaturmat ja ammattitaudit, jotta voidaan arvioida ja edistää työn terveyttä ja turvallisuutta.
  • Työturvallisuuden tulee olla yrityksissä luonnollinen osa päivittäistä toimintaa ja johtamisjärjestelmää.

Työnantaja järjestää ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa

Työnantajan on järjestettävä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto kaikille palveluksessaan oleville. Työterveyshuolto toimii työsuojelun rinnalla.

Yrityksen työterveyshuolto osallistuu vaarojen tunnistamiseen sekä riskien, kuormitusten ja altistusten kartoittamiseen ja arviointiin. Työpaikkaselvityksen perusteella laaditaan toimintasuunnitelma työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämiseksi, terveystarkastusten tekemiseksi ja ensiapuvalmiuden ylläpitämiseksi. Työterveyshuolto antaa tietoja ja neuvontaa terveyden ja työkyvyn edistämisestä ja ylläpitämisestä.

Työnantaja päättää itsenäisesti, mistä työterveyspalvelut hankitaan. Ne voidaan järjestää itse, yhdessä toisten työnantajien kanssa, hankkia terveyskeskuksista tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta.

Lakisääteisten tehtävien ohella enemmistö työnantajista on järjestänyt työntekijöilleen vapaaehtoisesti myös sairaanhoitopalveluita. Tällä on haluttu varmistaa henkilöstön pääsy tarvittaessa nopeasti hoitoon, jotta mm. sairauksien pitkittymisestä aiheutuvat menetykset saataisiin minimoitua. Työterveyspainotteinen sairaanhoito kytkee työkyvyn ja työhönpaluumahdollisuuksien arvioinnin osaksi toimintaa.

Kansaneläkelaitos korvaa työnantajille työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista ehkäisevän työterveyshuollon osalta 60 prosenttia ja sairaanhoidosta 50 prosenttia vuosittain määriteltyyn, hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärään asti.

Työnantaja on ensisijaisessa vastuussa työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on keskeistä, että esimiehet ja työntekijät ottavat työssään huomioon turvallisuusohjeet ja määräykset.

Työkykyjohtamisella laatua ja pituutta työuriin

Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen tulee nostaa yrityksissä keskeiseksi johtamisen osa-alueeksi. Työkykyä johtamalla voidaan vähentää sairauspoissaoloja, ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä ja edistää pidempiä työuria.

Työkykyjohtamisen keinoja ovat mm.

  • sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta,
  • työkyvyttömyysriskien tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen, 
  • varhainen ongelmiin puuttuminen ja siihen liittyvät toimintamallit,
  • terveysriskien kartoittaminen, 
  • terveyttä edistävien elämäntapojen tukeminen sekä 
  • stressin ja kiireen hallinta.

Työkykyjohtamisessa ei ole kyse vain terveyden edistämisestä tai sairauden hallinnasta. On vahvistettava myös työhön liittyviä voimavara- ja vetovoimatekijöitä. Niitä ovat selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki, palaute ja arvostus, työn mielekkyys ja palkitsevuus, luottamus ja hyvä tiedonkulku sekä kannustava työyhteisö.

EK:ssa valmisteltu työkykyjohtamisen malli painottaa toiminnan järjestelmällisyyttä sekä yritysjohdon roolia ja vastuuta. Pelkistetty viesti kuuluu: Aseta tavoitteita! Sitoudu ja ole mukana! Näytä esimerkkiä! Vaadi ja kannusta! Mallin avulla johto voi myös testata, kuinka hyvin asiat on yrityksessä järjestetty.

Työkykyyn vaikuttavat mm. terveys ja toimintakyky, ammatillinen osaaminen, asenteet ja motivaatio sekä itse työhön ja työoloihin liittyvät tekijät.

Iän mukana ihmisen toimintakyvyssä tapahtuu erilaisia työkykyyn vaikuttavia muutoksia. Tavoitteena on, että ikääntyvällä henkilöstöllä on terveyttä, työkykyä, työhyvinvointia ja motivaatiota niin runsaasti, että työssä käyminen voi jatkua vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti.

Työturvallisuus luodaan siellä missä tuloskin tehdään

Työnantaja on vastuussa henkilöstönsä työturvallisuudesta: Kunnollisista työoloista sekä työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta on huolehdittava. Työt, työolosuhteet ja niiden sisältämät vaarat on tunnettava. Vaarat on arvioitava, poistettava ja pidettävä hallinnassa. Työntekijät on opastettava ja perehdytettävä työhön ja työvälineiden käyttöön. Työssä käytettäväksi on hankittava vain vaatimustenmukaisia tuotteita. Tarpeelliset henkilönsuojaimet on varattava käyttöön. Henkilöstön osaamista, ammattitaitoa ja työkykyä on ylläpidettävä ja kehitettävä monipuolisesti. Yhteiskunnan sekä työelämän lainsäädännön ja sopimusten asettamia velvoitteita on noudatettava.

Työnantajan tehtävänä on varmistaa yrityskulttuuri ja olosuhteet, jossa terveyttä ja turvallisuutta arvostetaan. Kysymys on turvallisuuden hallinnasta, jossa työturvallisuus kuuluu jokaisen työtehtäviin ja ammattitaitoon. Onnistuminen edellyttää työnantajan toimenpiteiden lisäksi jokaisen työntekijän henkilökohtaista panosta terveydestä ja työturvallisuudesta huolehtimiseen. Keskeisen tärkeää on myös se, että työpaikan johto seuraa työturvallisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Kun parannetaan mahdollisuuksia toimia turvallisesti, pohjustetaan myös edellytyksiä kannattavalle liiketoiminnalle. Kokonaisvaltaisessa työn ja työympäristön kehittämisessä työturvallisuus on luonnollinen osa päivittäistä toimintaa ja johtamisjärjestelmää. Keskeistä tässä on työpaikkojen aktiivisuus ja asiantuntemus. Sitä voidaan tukea lainsäädännön keinoin ja työmarkkinajärjestöjen sekä viranomaisten ja muiden asiantuntijalaitosten yhteistoiminnalla. Terve, työkykyinen ja motivoitunut ihminen on paras tuloksentekijä.

Lisätietoa työturvallisuuden edistämiseen löytyy muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton verkkosivuilta: