Faktojen Suomi

Suomalaisten käsitys työllisten osuudesta koko väestössä on hyvällä tasolla. Jopa 35 prosenttia suomalaisista tiesi työllisten osuuden olevan 43 % koko väestöstä . Tulosta voi pitää hyvänä, sillä merkittävä osa väestöstä ymmärtää hyvinvointivaltion rahoituspohjan olevan varsin kapeilla harteilla. Kyselyssä vastaajille annettiin kolme vaihtoehtoa (Kuvio 1). Vaihtoehdon 57 % valitsi 48 prosenttia vastaajista. Kolmannen vaihtoehdon 72 % valitsi vain 13 prosenttia vastaajista. Tulosten perusteella suomalaiset ymmärtävät hyvin myös huoltosuhteen ja työllisyysasteen välisen eron.

Vastaajilta kysyttiin myös, mikä työllisten osuuden koko väestöstä tulisi olla vuonna 2030. Peräti 58 prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon 60 %. Työllisten osuuden laskua nykytasosta kannatti vain 10 prosenttia vastaajista. Tulosten perusteella suomalaiset kannattavat työllisyyden nostamista kuluvan vuosikymmenen aikana. Kaiken kaikkiaan kansalaisten käsitys väestörakenteen tuomasta haasteesta on tiedostettu varsin hyvin.

Suomen julkisen talouden velkasuhde oli vuonna 2020 70 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Annettujen vastausvaihtoehtojen joukosta vain 21 % suomalaisista tiesi oikean vastauksen. Yli puolet vastaajista arvioi velkasuhteen todellisuutta pienemmäksi. Velkasuhteen käsite ei välttämättä ole suomalaisille tuttu, sillä peräti joka neljännes vastaaja ei osannut sanoa arviotaan annetuista vaihtoehdoista. Vaikka julkisen velkaantumisen riskeistä on riittänyt viimeisten vuosien aikana paljon puhetta, näyttää siltä, että käsitys velkasuhteesta ja sen oikeasta tasosta voisi olla selvästi nykyistä korkeampi.

Suomalaiset haluavat julkisen velkaantumisen kuriin. Kysyttäessä, kuinka suuri velkasuhde saisi enimmillään olla vuonna 2030, peräti 61 % vastaajista valitsi alimman vaihtoehdon 50 %. Vastaavasti nykyistä korkeampaa velkasuhdetta kannatti vain 4 % vastaajista. Vastausten perusteella julkisen talouden riskejä halutaan pienentää ja liikkumavara tuleviin yllätystilanteisiin halutaan säilyttää.

Suomessa alimman tulodesiilin käteen jäävät tulot olivat kokoaikatyötä tekevän palkansaajan tapauksessa vuonna 2020 yhteensä 1760 euroa. Kansalaisilta kysyttäessä vain 26 prosenttia vastaajista tiesi tämän oikean vastauksen. Selvä enemmistö, 59 prosenttia vastaajista arvioi nettotulojen jäävän alimmassa tulodesiilissä alimpaan vaihtoehtoon, joka oli 1530 euroa.

Tulodesiili on se, kun ihmiset jaetaan tulojensa perusteella kymmeneen yhtä suureen ryhmään eli desiiliin.

Samalla kysymysrakenteella tiedusteltiin myös ylimmän tulodesiilin käteen jääviä tuloja. Vain 11 prosenttia vastaajista tiesi oikean vastauksen 3350 euroa. Peräti 47 prosenttia valitsi korkeimman vaihtoehdon 4280 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaisi bruttotuloiksi muutettuna noin 7 300 euroa.  

Suomalaiset arvioivat alimman tuloluokan tulot alakanttiin ja ylimmän tuloluokan vastaavasti selkeästi yläkanttiin. Merkittävän osan mielestä nettotulojen välinen erotus ylimmän ja alimman tuloluokan välillä olisi 2750 euroa kuukaudessa. Tosiasiassa erotus on noin 1600 euroa eli yli 1000 euroa tai yli 40 prosenttia vähemmän. 

Talouskasvu ja ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt eivät kulje käsikädessä. Viimeisen 20 vuoden aikana talous on kasvanut 28 prosenttia (vuodesta 2001 vuoteen 2021) ja kasvihuonekaasujen nettopäästöt vastaavasti vähentyneet 15 prosenttia (vuoden 2021 tieto on vielä ennakkotieto). Kysyttäessä suomalalaisilta talouskasvun ja ilmastopäästöjen välistä yhteyttä, vain 11 prosenttia vastaajista tiesi oikean kehityksen. Annetuista vaihtoehdoista eniten kannatusta sai vastaajien keskuudessa selvästi negatiivisin vaihtoehto, jossa ilmastopäästöt olisivat kasvaneet nopeammin kuin talous. Näin arvioi peräti 30 % vastaajista.  

Tulevaisuuden suhteen suomalaiset ovat kuitenkin optimistisia. Kysyttäessä, miten ilmastopäästöjen ja talouskasvun välinen suhde tulee kehittymään seuraavan 10 vuoden aikana, 24 prosenttia vastaajista arvioi ilmastopäästöjen vähenevän, vaikka talous kasvaisikin. Vain 19 prosenttia vastaajista arvioi, että tulevaisuudessa ilmastopäästöt tulevat kasvamaan nopeammin kuin talous.  

Vastausten perusteella suomalaisten tilannekuva on selvästi synkempi kuin todellisuus. Ilmastopäästöt ovat vähentyneet merkittävästi ja tämä olisi hyvä tiedostaa paremmin. Toisaalta tulevaisuuden suhteen ollaan hyvin jäljillä. Hyvän kehityksen arvioidaan jatkuvan myös tulevina vuosina. 

Suomalaiset näkevät tulo- ja varallisuuserojen olevan selvästi suurempi ongelma Suomessa kuin vauraiden ihmisten puutteen. Peräti 74 prosenttia vastaajista piti vaurauden epätasaista jakoa isompana ongelmana. Vauraiden ihmisten puutteesta enemmän huolissaan oli vain 19 prosenttia vastaajista.  Vain seitsemän prosenttia vastaajista ei tehnyt valintaa annettujen vaihtoehtojen välillä. Tulos on mielenkiintoinen, sillä Suomessa tulo- ja varallisuuserot ovat jo maailman pienempien joukossa.  

Kysyimme myös, miten suomalaiset haluaisivat tulo- ja varallisuuserojen kehittyvän tämän vuosikymmenen aikana. Selvä enemmistö vastaajista kannatti tulo- ja varallisuuserojen kaventamista entisestään (56 %). Noin kolmannes näki nykyisen kehityksen hyvänä tulevaisuutta ajatellen. Vain kahdeksan prosenttia vastaajista sallisi tulo- ja varallisuuserojen kasvaa nykyisestä. Viisi prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa.  

Tulokset ovat paljon puhuvia. Samalla herää kysymyksiä. Onko yhdessä maailman tulo- ja varallisuuserojen kannalta tasaisimmassa maassa perusteltua keskittyä niiden pienentämiseen entisestään? Menetämmekö tällöin jotain? Voi myös kysyä, kuinka voimme kansakuntana vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Haluammeko katsoa vain sivusta, kun ero muiden Pohjoismaiden elintasoon jatkaa kasvuaan?  

Viimeisen 10 vuoden aikana väkilukuun suhteutettu nettomaahanmuutto on Suomessa kasvanut hieman. Kysyttäessä arviota tästä toteutuneesta kehityksestä, suomalaiset ovat hyvin perillä, sillä 50 prosenttia vastaajista valitsi oikean vaihtoehdon (Kuvio 1). Vain 11 prosenttia vastaajista arvioi nettomaahanmuuton joko vähentyneen tai pysyneen ennallaan. Merkittävä osa vastaajista arvioi nettomaahanmuuton kasvaneen merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana.

Tulevaisuudessa nettomaahanmuuton lisäämistä kannatti 49 prosenttia vastaajista. Vain 15 prosenttia vastaajista näki, että nettomaahanmuuton tulisi vähentyä seuraavan 10 vuoden aikana. Suotuisa suhtautuminen maahanmuuton lisäämiseen voi heijastella suomalaisten huolta väestön ikärakenteen tuomasta muutoksesta. Kansalaiset näkevät, että maahanmuuton lisäämisen kautta voidaan esimerkiksi helpottaa pulaa osaavasta työvoimasta.