Julkinen talous

Julkinen talous

Julkisen sektorin muodostavat valtiontalous, kunnat sekä pakollista sosiaaliturvaa hoitavat sosiaaliturvarahastot. Julkisen sektorin tehtäviin kuuluu erilaisten yhteiskunnallista hyvinvointia parantavien palveluiden tuottaminen tai rahoittaminen.

Tällaisia tehtäviä ovat mm. koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito. Osa näistä palveluista rahoitetaan julkisin varoin, mutta niiden toiminnasta vastaavat yksityisten yritykset, säätiöt tai yhdistykset. Näitä toimijoita ovat esimerkiksi yliopistot ja korkeakoulut sekä monet sosiaali- ja terveyspalvelujen yksiköt.

Julkinen sektori rahoitetaan suurelta osin erilaisilla veroilla ja maksuilla sekä viime vuosina myös ankaralla velanotolla. Merkittäviä verokertymiä saadaan mm. tavaroista ja palveluista maksettavista veroista, ansio- ja pääomatuloveroista sekä sosiaaliturvamaksuista. Velanotto puolestaan toteutetaan laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjoja.

Julkinen talous alijäämäinen vuodesta toiseen

Julkiseen talouteen on syntynyt krooninen alijäämä, joka paisuttaa velkataakkaa. Koronaepidemian myötä julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi 15 prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle kuin ennen kriisiä. Vahva BKT:n kasvu koronan jälkeen vaikutti hetken suotuisasti velkasuhteen kehitykseen, mutta lähivuosien velanottotarve on jälleen nousussa. Keskipitkällä aikavälillä velkasuhde kasvaa edelleen väestön ikääntymisen takia.

Julkisen sektorin menot ovat olleet tuloja suurempia vuodesta 2009 lähtien. Koronakriisin myötä tulojen ja menojen ero kasvoi entisestään. Talouden tukipaketit ja työttömyyden nousu lisäsivät menoja. Verotulot  puolestaan pienentyivät työllisyyden pienentymisen ja yritysten kannattavuuden heikentymisen takia. Venäjän hyökkäyksen aikaansaama energiakriisi lisäsi julkisia menoja vuosina 2022-2023 kustannusten nousun ja erilaisten tukitoimien myötä.

Julkisen talouden – valtio, kunnat ja sosiaalirahastot yhteensä – alijäämä vuonna 2020 painui koronan myötä peräti 5,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuonna 2022 alijäämä supistui hintojen nousun myötä nopean nimellisarvoisen talouskasvun vuoksi 0,4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiovarainministeriön kesäkuun 2025 ennusteen mukaan alijäämä ylittää 3 %:n rajan myös vuosina 2025-2026. Mittavat puolustushankinnat kasvattavat alijäämäsuhdetta. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen viitearvoa on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkinen velka kasvoi yli 20 mrd. eurolla vuonna 2020. Tästä suurin osa aiheutuu valtion velan kasvusta. Velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 82,1 % vuonna 2024. Velkasuhde kasvanee selvästi lähivuosien aikana.

Suomen kokonaisveroaste oli vuonna 2023 OECD-maiden kuudenneksi korkein. Etenkin Ranskassa on kireä kokonaisveroaste. Useimmissa OECD-maissa se oli Suomea matalampi.  Suomen kokonaisveroaste on 8,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Kokonaisveroaste on laskettu suhteuttamalla kaikki julkisen sektorin keräämät verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut bruttokansantuotteeseen. Veroaste kuvaa, kuinka paljon maan julkinen sektori kontrolloi maan taloudellisista toimintaa.

Julkisia menoja oli Suomessa suhteessa kokonaistuotantoon eniten EU-maissa vuonna 2024. Ranskassa oli julkisia menoja talouden kokoon suhteutettuna lähes yhtä paljon. Julkiset menot koostuvat tulonsiirroista (esim. eläkkeet, työttömyysturvamenot, asumistuki) sekä julkisesti rahoitetuista palveluista (esim. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut ja koulutus).