Ulkomaankauppa

Tulosta

Ulkomaankauppa on tärkeä Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle markkinataloudelle. Saksa oli vuonna 2015 merkittävin kauppakumppanimme. Vienti Venäjälle on vähentynyt ja myös tuonnin arvo on supistunut energian hinnan laskun myötä . Yritysten kansainvälistyessä yhä suurempi osa ulkomaankaupasta on yritysten sisäistä kauppaa. Palvelujen ulkomaankaupan merkitys on kasvanut viime vuosina.

Ulkomaankauppa on aina ollut erittäin merkityksellistä Suomelle. Tämä on korostunut viime vuosina sekä talouden ylä- että alamäissä. Kokonaisvienti nelinkertaistui 1990-luvun alun laman lukemista vuoteen 2008 mennessä. Vuonna 2009 tavaroiden ja palvelujen vienti supistui peräti viidesosalla.

Vuonna 2015 viennin arvo pysyi likimain edellisvuoden tasolla. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 77,3 mrd euroa ja viennin osuus BKT:sta 37,9 %. Tuonnin arvo väheni hivenen vuonna 2015 ja tuonnin BKT-osuus oli 37 %.

Tal28

Vaihtotase lievästi ylijäämäinen

Suomen ulkomaankauppa oli pitkään ylijäämäistä, mutta vuonna 2011 vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi. Edellisen kerran vaihtotase oli miinuksella vuonna 1993.

Viennin ja teollisuustuotannon huima kasvu ylläpiti ylijäämää 1990-luvun puolivälistä lähtien. Ylijäämät tosin supistuivat 2000-luvun loppua kohden.  Vienti ei ole vieläkään palautunut vuoden 2009 romahduksesta.

Vaihtotase kääntyi tuonnin vähenemisen myötä lievästi ylijäämäiseksi vuonna 2015. Suurimmillaan vaihtotaseen ylijäämä oli 12 miljardia euroa vuonna 2002.

Tal11

Öljytuotteiden vienti väheni – kulkuneuvoissa nousua

Koko tavaraviennin arvo oli vuonna 2015 noin 58,8 miljardia euroa. Tavaraviennin arvo pienentyi 4 % edellisestä vuodesta.

Viennin rakenne on muuttunut samaan tapaan kuin teollisuustuotannon rakenne. Sähkö- ja elektroniikan vienti on selvästi huippuvuosia vähäisempää. Tavaroiden viennistä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet kattoivat 12 % vuonna 2015. Kulkuneuvojen viennin arvo lisääntyi vuonna 2015 viidenneksen ja alan osuus tavaraviennistä oli 7,5 %.

Tal77

Kemianteollisuuden osuus laski öljytuotteiden hinnan alenemisen ja jalostamoseisokin myötä 19 %:iin. Metsäteollisuuden vienti lisääntyi hieman vuonna 2015, mutta alan osuus on laskenut selvästi huippuvuosista: 1960-luvulla metsäteollisuuden tuotteet kattoivat kolme neljäsosaa viennistä, mutta nyt enää runsaan viidenneksen.

Investointitavaroiden osuus viennistä oli 29 % vuonna 2015. Raaka-aineita ja tuotantohyödykkeitä oli noin puolet viennistä. Kulutustavaroiden osuus oli lähes 12 % ja energiatuotteiden 7 %.

Tal76

EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2015 noin 59 % ja euroalueen osuus 37 %. Saksa oli vuonna 2015 tärkein vientimaamme 13,9 % osuudellaan ja Ruotsi oli toisena 10,3 prosentin osuudellaan. Vienti Venäjälle väheni kolmanneksen ja maan osuus koko tavaraviennistä oli viime vuonna vajaat 6 %.

Saksa on noussut tärkeimmäksi tuontimaaksi

Tavaratuonnin arvo oli Tullihallituksen mukaan 54,3 mrd euroa vuonna 2015. Tavaratuonti väheni edellisestä vuodesta 6 %.

Tuontimaiden kärkeen nousi vuonna 2015 Saksa. Venäjä menetti energiatuotteiden hinnan laskun myötä vanhan ykkösasemansa. Maan osuus oli vuonna 2015 noin 11 %. Ruotsi on noussut toiseksi tärkeimmäksi tuontimaaksi ennen Kiinaa ja Alankomaita.

Vuonna 2015 noin 14 % tuonnista oli energiatuotteita, raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden osuus oli noin 36 % ja runsas neljäsosa oli kulutustavaroita. Investointitavaroita on reilu viidennes tuonnista.

Teknologiateollisuuden tuotteiden osuus tuonnista on runsas kolmannes ja raakaöljyn osuus lähes 7 %. Metsäteollisuuden tuotteita tuodaan sitä vastoin hyvin vähän.

Palvelujen vienti neljäsosa koko viennistä

Kansainvälinen palvelukauppa kasvoi vuosina 2005–2011 keskimäärin yhdeksän prosentin vuosivauhdilla eli lähes samaa tahtia kuin 10 % kasvanut kansainvälinen tavarakauppa. Vuosina 2010 ja 2011 tavarakauppa lisääntyi kuitenkin yli 20 % per vuosi eli kaksi kertaa nopeammin kuin palvelut.

Matkailu ja kuljetuspalvelut ovat maailmanlaajuisesti merkittävimpiä palvelutoimialoja. Osaamisintensiiviset tekniset palvelut kasvattavat kuitenkin koko ajan osuuttaan palvelujen ulkomaankaupasta. Palveluiden ulkomaankauppa muodostaa koko maailmankaupasta noin viidesosan.

Suomen palvelutase oli vuonna 2015 alijäämäinen. Suomen palvelujen viennin arvo oli kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2015 noin 23 mrd euroa eli 29 % kaikista vientituloista.

Palvelujen tuonnin arvo oli vuonna 2015 noin 23,9 mrd euroa, mikä oli 31 % kaikista tuontimenoista. Merkittävimmät palvelutuonnin erät ovat liike-elämän palvelut sekä tietotekniikka- ja informaatiopalvelut. Tietovaltaisten yrityspalvelujen tuonnin osuus palvelujen kokonaistuonnista on noussut viime vuosina voimakkaasti.

Osa kaupasta yritysten sisäistä kauppaa

Ulkomaankaupassa tärkeimpiä palveluja ovat liike-elämän palvelut. Liike-elämän palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi laki-, tilinpito- ja hallintopalveluita, mainontaa ja markkinointitutkimuksia, t&k-palveluita sekä arkkitehti- ja insinööripalveluita. Myös konsernien sisäiset palvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut kuuluvat tähän luokkaan.

Suomen palveluviennille on tyypillistä korkea teknologinen osaaminen ja insinööritaitoa edellyttävät tekniset palvelut.

Tilastoitu palveluiden määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Tavaroiden valmistukseen liittyy usein huomattava määrä palvelua, joka kirjautuu teollisuustuotannoksi. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi tuotekehitys ja markkinointi. Jos nämä palvelut ovat mukana tavaran hinnassa, ne kirjautuvat kokonaisuudessaan tavaravienniksi.

Myös koneinvestointeihin liittyy usein asennus- ja koulutuspalveluja tai tietojenkäsittelyn myyntiä. Ne kirjataan esimerkiksi sopimusten pitkäaikaisuuden perusteella vaihtelevasti joko tavara- tai palveluvientiin.