EK:n Suhdannebarometri täytti 60 vuotta – ajantasaisen suhdannetiedon merkitys ei ole kadonnut

EK juhlisti 60 vuotta täyttänyttä Suhdannebarometria seminaarilla 29. lokakuuta. Kuudessa vuosikymmenessä Suomen talous ja tapa mitata sitä ovat muuttuneet perusteellisesti. Seminaarissa talouden nykytilaa ja tulevaisuutta tarkastelivat valtiovarainministeriön, Suomen Pankin ja EK:n asiantuntijat.

Tilaisuuden avannut EK:n johtaja Sami Pakarinen korosti, että Suhdannebarometrin tehtävä on säilynyt pohjimmiltaan samana: se tuottaa ajankohtaista ja luotettavaa tietoa yrityskentän tilanteesta päätöksenteon ja koko yhteiskunnan käyttöön.

Samalla tiedontuotantoa on kehitettävä niin, ettei siitä aiheudu yrityksille kohtuutonta vaivaa. Sääntely ja raportointitaakka nousevat yrityskyselyissä toistuvasti esiin kasvun esteinä. Haluamme olla osa ratkaisua, emme ongelmaa, Pakarinen kiteytti.

Kysely käyntiin 60 vuotta sitten

Ensimmäinen suhdannekysely tehtiin Suomessa vuonna 1966 aikana, jolloin taloustilastoja oli tarjolla nykyiseen verrattuna niukasti. Yrityksille suunnatuilla laadullisilla kyselyillä täydennettiin virallisten tilastojen antamaa kuvaa. Ensimmäiset Suhdannebarometrin tulokset julkistettiin lokakuussa 1967.

Aluksi kysely kattoi teollisuuden, mutta vuosikymmenten mittaan se laajeni talouden rakenteen mukana. Metsäteollisuus ja rakentaminen tulivat mukaan vuonna 1976, ja 1990-luvulla Suhdannebarometrista tuli osa EU:n yhteistä kyselyjärjestelmää. Palvelualojen rooli kasvoi erityisesti 2000-luvun alussa.

Ensimmäiseen kyselyyn osallistui sata yritystä, kun viime vuosina vastaajia on ollut 1 000–1 400. Nykyisin kysely tehdään kuukausittain ja se kattaa käytännössä koko yksityisen sektorin.

Talouden tilannekuva elää ja tarkentuu

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander tarkasteli puheenvuorossaan talouden indikaattoreiden, tilastojen ja ennusteiden merkitystä talouspolitiikan tietopohjana. Ajantasaisen tilannekuvan muodostaminen on haastavaa, sillä tilastot tarkentuvat jälkikäteen ja myös ennusteet muuttuvat uuden tiedon myötä.

Spolander nosti esiin myös talouden pitkän aikavälin kysymyksiä. Muuttuvassa toimintaympäristössä Suomen menestykselle olennaista on muun muassa kyky luoda, ottaa käyttöön ja skaalata uusia teknologioita.

Suomen kasvu tarvitsee osaamista ja uudistumista

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Meri Obstbaum käsitteli euroalueen ja Suomen talouden näkymiä epävarmassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kasvunäkymiin vaikuttavat muun muassa energian hinnat, rahoituskustannukset ja teknologinen murros.

Obstbaum korosti myös osaamisen merkitystä Suomen pitkän aikavälin kasvulle. Teknologinen kehitys ja uuden teknologian hyödyntäminen edellyttävät vahvaa inhimillistä pääomaa, minkä vuoksi koulutuksella on keskeinen merkitys talouden uudistumiselle.

Kuusi vuosikymmentä talouden nousuja ja laskuja

EK:n pääekonomisti Penna Urrila muistutti, että Suhdannebarometrin pitkät aikasarjat tarjoavat poikkeuksellisen näkymän Suomen talouden käänteisiin. Esimerkiksi 1990-luvun laman alkamisen Suhdannebarometri ennakoi osuvasti. Äkillisiä ulkoisia häiriöitä on kuitenkin vaikeampi ennakoida. Toisaalta vuoden 2008 finanssikriisi ja vuoden 2020 koronapandemia ovat esimerkkejä suhdannekyselyille väistämättä haastavista käänteistä.

Suhdannebarometrin perusperiaatteet ovat säilyneet läpi vuosikymmenten: uskottavuus, luotettavuus ja kattavuus. Lukujen tulkinta ja politiikkajohtopäätökset pidetään erillään, yksittäisiä vastaajayrityksiä ei voida tunnistaa ja tulokset julkaistaan kaikille samanaikaisesti.

Kun Suhdannebarometri käynnistettiin vuonna 1966, Suomen talous ja elinkeinorakenne olivat hyvin erilaisia kuin nykyään. Talous on kuudessa vuosikymmenessä muuttunut, samoin sitä kuvaavien tilastojen ja ennusteiden määrä ja laatu. Juhlaseminaarin puheenvuorot osoittivat kuitenkin, että ajantasaisen ja luotettavan suhdannetiedon tarve ei ole kadonnut.