Timo Vuori: Iso-Britannia ja EU hakevat yhteistä säveltä – huippukokous 20.11.
EU:n ja Iso-Britannian huippukokous viitoittaa tietä kohtia tiiviimpää kumppanuutta, vaikka brittien paluusta EU:n täysjäseneksi on vielä turha haaveilla. Agendalla on 20.11. elintarvike- ja maatalouskaupan tiivistäminen, päästökaupan ja sähkömarkkinoiden lähentyminen sekä nuorten liikkuvuus. Tiivistyvä EU-UK-suhde on myös Suomen etu.
Maailmanpolitiikan paineet ja Euroopan turvallisuus- ja taloushaasteet ovat selvästi lähentäneet EU:n ja Iso-Britannian suhdetta. Kuluvan vuoden aikana tuore pääministeri Andy Burnham on jatkanut työtä tiiviimmän EU-yhteistyön eteen, mikä myös EU:ssa on otettu vastaan tyytyväisenä pahimpien Brexit-pettymysten haihduttua. EU:n ja Britannian tiivis strateginen kumppanuus turvallisuudessa ja taloudessa olisi myös Suomen etujen mukaista.
EU:n ja Iso-Britannian huippukokouksessa Brysselissä 20.10. keskitytään seuraaviin aiheisiin:
- Elintarvike- ja maatalouskaupassa on tavoitteena vähentää elintarvikkeiden sekä eläin- ja kasviperäisten tuotteiden kaupan esteitä. Yrityksille on olennaista, mitä tuotteita helpotukset lopulta koskevat ja milloin ja miten todistus- ja tarkastusvaatimukset todella harmonisoituvat tai helpottuvat viennin ja tuonnin kannalta.
- Päästökaupassa pohditaan keinoja, joilla linkitettäisiin EU:n ja Iso-Britannian hiilimarkkinat ja mahdollistettaisiin vastavuoroisia vapautuksia hiilirajamekanismeista. Tämä loisi pohjaa laajemmalle länsimaiselle hiilimarkkinalle.
- Sähkömarkkinoiden osalta neuvotellaan Iso-Britannian osallistumisesta EU:n sähkön sisämarkkinoihin sekä siihen liittyvästä rahoitusosuudesta alueellisten erojen kaventamiseksi. Iso-Britannian EU-markkinoillepääsyyn liitettäisiin samanaikaisesti EU-sääntöihin mukautuminen. Tämä toivottavasti lisäisi Euroopankin energiavarmuutta.
- Nuorten liikkuvuutta halutaan helpottaa mahdollistamalla määräaikainen asuminen, työskentely ja matkustaminen vastavuoroisesti. Aikaisemmin on jo sovittu Iso-Britannian osallistumisesta vuodesta 2027 alkaen EU Erasmus -ohjelmaan, mikä koskee korkeakoulujen lisäksi ammatillista koulutusta, oppisopimuksia ja nuorisoyhteistyötä, mutta ei yleistä työvoiman liikkuvuutta.
Näiden kaikkien toimien lopullinen sisältö, voimaantulo ja yritysvaikutukset ovat vielä epäselvät, sillä niistä tarkoitus jatkaa keskusteluja marraskuun huippukokouksen jälkeen.
Vaikutukset myönteisiä suomalaisyrityksille
Myös suomalaisyritykset hyötyvät, jos huippukokouksen pääteemoissa päästään eteenpäin. Suurimmat lähiajan hyödyt voisivat kohdistua elintarviketeollisuuden toimijoihin ja arvoketjuun sekä päästökaupan ja hiilirajamekanismien piirissä toimiviin teollisuusyrityksiin.
Suomen elinkeinoelämä hyötyisi varmasti myös pitkällä aikavälillä vilkastuvasta opiskelijavaihdosta maidemme välillä, kun britit pääsevät mukaan Erasmus-ohjelmaan.
Entä Iso-Britannian mahdollinen paluu EU:hun?
EU ja Iso-Britannia siis tiivistävät suhteitaan, mutta brexitiä ei olla vielä peruuttamassa. Iso-Britannia ei voisi edes palauttaa vanhaa jäsenyyttään, vaan sen pitäisi hakea uudelleen jäseneksi EU-perussopimusten mukaisesti. Menettely edellyttäisi Iso-Britannian omaa päätöstä, kaikkien EU-jäsenmaiden hyväksyntää, Euroopan parlamentin suostumusta, ratifiointeja sekä demokratiaa, oikeusvaltiota, markkinataloutta ja EU-lainsäädännön soveltamista koskevien ehtojen täyttämistä.
Uusi jäsenyys ei myöskään automaattisesti takaisi Iso-Britannialle vanhoja erityisehtoja tai jäsenmaksualennusta, vaan niistä olisi neuvoteltava uudelleen. Nopeaa paluureittiä tai ennalta määrättyä aikataulua ei siis olisi.
Lähtökohtana olisi osallistuminen sisämarkkinoihin myös henkilöiden vapaan liikkuvuuden osalta. Samoin velvoitteeksi voisi tulla euroon siirtyminen ilman erillistä erivapautta.
Jos Iso-Britanniassa vahvistuu tahto hakea EU-jäsenyyttä, niin tuskin mikään EU-jäsenmaa sitä lopulta vastustaisi, mutta neuvotteluista kukin varmaan yrittäisi ulosmitata itsellensä kansallisia etuja.
Tässä vaiheessa olisi arvokasta, että EU pystyisi syventämään strategista kumppanuutta Iso-Britannian kanssa, kun se samalla haluaa tiivistää kumppanuutta Kanadan kanssa. Nämä toimet voivat aikanaan johtaa tiiviimpään transatlanttiseen talous- ja turvallisuusliittoon, jonne myös muut samanmieliset maat voisivat olla tervetulleita. Ja ovi on toki auki myös Yhdysvalloille, jos se lopulta taas löytäisi yhteisen sävelen länsimaisten kumppanimaiden kanssa.
Britannian jäsenyys olisi Suomen etujen mukaista
Britannia on edelleen Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita, vaikka Brexitin jälkeen kaupankäynti on ollut hallinnollisesti raskaampaa kuin EU:n sisämarkkinoilla. Tällä hetkellä Suomen ja Britannian kauppasuhteet ovat kuitenkin hyvin monipuoliset. Lisäksi Britannia on Suomelle erittäin tärkeä turvallisuuskumppani, jonka kanssa puolustusyhteistyö syvenee.
Viimeisimmissä tilastoissa Iso-Britannian kauppa on jälleen kasvussa Suomen tavara- ja palveluviennin kasvun ansiosta. Suomesta viedään Iso-Britanniaan erityisesti öljyjalosteita, metsäteollisuustuotteita ja koneita sekä palveluita. Vastaavasti Iso-Britanniasta tuodaan meille koneita, ajoneuvoja, raakaöljyä ja kemikaaleja. Kaikissa näissä tuotteissa kauppa Iso-Britannian kanssa oli helpompaa ennen Brexitia johtuen teknistä määräyksistä, viranomaisvaatimuksista ja tulleista.
Iso-Britannian mahdollinen paluu EU-jäseneksi vähentäisi ilman muuta viennin ja tuonnin hallinnollisia kuluja, helpottaisi palveluvientiä, työkomennuksia ja osaajien liikkuvuutta sekä tukisi erityisesti teknologia-, energia- ja puolustusteollisuuden yhteistyötä. Suomen kannalta keskeisin hyöty olisi Iso-Britannian palaaminen samaan markkina- ja päätöksentekojärjestelmään, vaikka jäsenyys lisäisi myös kilpailua eikä hyötyjen euromäärää ole mahdollista arvioida. Brittien EU-jäsenyys helpottaisi yhteistyömme myös turvallisuuteen liittyvissä asioissa puolustusteknologiasta kriittisiin raaka-aineisiin ja Arktiseen yhteistyöhön.
Suomalaisyritykset varmasti toivottaisivat Iso-Britannian tervetulleeksi EU-jäseneksi mahdollisimman nopeasti, sillä pari viime vuoden aikana tehdyissä EK:n vientibarometrissä Britannia on ollut selvä ykkönen, kun on kysytty kenen kanssa EU:n ja Suomen pitäisi syventää kauppakumppanuutta.