USA:n välivaalit – arvioita vaikutuksista kauppapolitiikkaan ja vientimarkkinoihin
Välivaalitappio toisi presidentti Trumpille sisäpoliittisia pidäkkeitä. Ulko- ja kauppapolitiikassa Trump saattaa kuitenkin toimia sitäkin vimmaisemmin, eritoten jos senaatti säilyy republikaaneilla. Silloin maailmanpolitiikassa on edessä entistäkin myrskyisempää menoa. EU:n suunnalla kauppapolitiikan linja voi koventua uudella tavalla. USA voi haluta koplata terästullien alennukset siihen, että EU perääntyy digisääntelyssä. Samoin USA:n hallinto jo kyselee, missä EU:n lupaamat investoinnit ja energiakaupat viipyvät.
Tuoreimpien ennakkoarvioiden ja omankin näkemykseni mukaan valta siirtyy demokraateille ainakin edustajainhuoneessa ja ehkä senaatissakin. Vaalien keskeiset teemat liittyvät talouteen ja turvallisuuteen: inflaatio on kasvussa, kuluttajahinnat ja yritysten kustannukset myös, mistä syystä kansalaisten hyvinvointi ja yritysten kilpailukyky ottavat osumia. Perinteisesti USA:ssa on ajateltu talouden kehittyvän paremmin republikaanien käsissä, mutta nyt luottamus siihen rakoilee. Demokraattien toivotaan helpottavan kansalaisten ja yritysten talousahdinkoa, mutta heidän linjansa on epämääräinen. EU:n ja Suomen talouden ja kauppasuhteiden kannalta välivaaleilla on väliä. Vaikutukset voivat olla jopa yllättävät.
Tilanne vaalien jälkeen USA:n talouden kannalta
- Talouden kannalta on merkitystä ennen kaikkea senaatin voimasuhteilla, koska sillä on keskeinen rooli USA:n talouspolitiikkaan vaikuttamisessa ja markkinoiden sääntelyssä.
- Demokraattien tuleva talouspolitiikka on osin mysteeri, koska puolue on jakautunut perinteisiin keskitien politiikoihin ja uusiin vasemmistopainotteisiin politiikoihin.
- Jos demokraattien vasemmistolinja saa vaikutusvaltaa, niin valtion rooli USA:n taloudessa ja sen sääntelyssä saattaa pitkällä aikavälillä kasvaa merkittävästi.
Tilanne vaalien jälkeen ulko- ja kauppapolitiikassa EU:n ja Suomen kannalta
- Vaalien tuloksesta riippumatta USA:n presidentillä on yhä paljon valtaa ulko- ja kauppasuhteissa. Tärkeissä päätöksissä presidentti tarvitsee kongressin valtuutusta, myötävaikutusta ja rahoituspäätöksiä.
- Kongressi on kuitenkin vuosien myötä antanut presidentille liikkumatilaa kiireellisissä asioissa erityismääräyksin, mitä Trump on tullien osalta hyödyntänyt.
- USA:n korkein oikeus toki rajoitti helmikuun päätöksellään Trumpin liikkumavaraa kauppapolitiikassa, koska tullit perustuivat vääriin normeihin. Tämän jälkeen hallinto muutti säädöspohjaa, mutta säilytti tullit. Tätä liikkumavaraa presidentti Trump tulee käyttämään.
Arvioni ulko- ja kauppasuhteista sekä yhteistyön mahdollisuuksista
Ulkopolitiikassa ja kansainvälisessä yhteistyössä on tuskin edessä merkittäviä muutoksia, mutta maan taloutta kurittavat sodat on saatava loppumaan: Erityisesti Iranin sota ja Lähi-Idän kriisiytynyt tilanne vaativat toimia ja paine Trumpia kohtaan lisääntyy. Sen sijaan Ukrainan sota ei ole yhtä korkealla USA:n sisäpoliittisessa kädenväännössä ja vaalikeskusteluissa.
Trumpin hallinnon on saatava tuloksia aikaiseksi ja kriisejä lopetettua jo oman taloutensa ja turvallisuuden nimissä. Varsinkin huomioiden Kiina, jolle sopii mainiosti USA:n ulkopolitiikan hajaantuminen usean tulipalon sammuttamiseen. Kokemus osoittaa, että USA:n presidentin toimivallan kaventuessa sisäpoliittisesti, presidentit ovat panostaneet ulko- ja kauppapolitiikkaan. Oletan näin tapahtuvan myös Trumpin loppukauden osalta.
Kauppapolitiikassa epävarmuus jatkuu: Välivaalien tuloksesta riippumatta Euroopassa ja Suomessa ei kannata odottaa nopeaa paluuta vanhaan, ennakoitavampaan, liberaaliin USA:n kauppapolitiikkaan. On päinvastoin syytä varautua siihen, että USA:n protektionistinen ja kansalliseen turvallisuuteen nojaava kauppapolitiikka jatkuu myös välivaalien jälkeen, mutta demokraattien voitto voisi lisätä sen institutionaalisia rajoitteita.
Kädenvääntö tulleista ja sääntelystä jatkuu USA:n ja EU:n kesken. Presidentti Trump saattaa jopa koventaa kauppapoliittista linjaansa. Tuoreimpien tietojen mukaan USA haluaa koplata terästullien alennukset EU:n perääntymiseen digisääntelyssä. Samoin USA:n hallinto kyselee, missä EU:n lupaamat investoinnit ja energiakaupat viipyvät. Nämä teemat voivat uudelleen eskaloida kauppasodan, kun EU:ssa parlamentti on vastaavasti asettanut tiukat reunaehdot ns. Turnberry-diilin noudattamiselle. Kiista voi kärjistyä jo loppuvuodesta.
Kohti yhtenäisempää transatlanttista markkinaa pitkällä aikavälillä? Jos demokraattien ote USA:n markkinoiden sääntelyssä lisääntyy ja valtion rooli pelisääntöjen laatimisessa korostuu, voivat EU ja USA lähentyä toisiaan pitkällä aikavälillä markkinoiden sääntelyssä, ulottuen finanssisektorista aina digitaalisiin markkinoihin.
Jo presidentti Bidenin kaudella EU ja USA hakivat yhteistyötä sääntelyssä. Tämä saattaa palata seuraavan presidentin myötä ja nyt valittava kongressi voi jo omalla politiikallaan luoda sille maaperää. EU:n ja Suomen kannalta yhtenäisempi transatlanttinen markkina olisi hyvä asia ja toisi painoarvoa kilpailussa Kiinan kanssa.
Mennäänkö välivaalien jälkeen ojasta allikkoon – kiihtyykö ulkopolitiikan turbulenssi? Välivaalitappio toisi Trumpille eittämättä sisäpoliittisia pidäkkeitä eli checks and balances ei ole politiikan dynamiikasta hävinnyt. Silti ulko- ja kauppapolitiikassa Trump saattaa toimia sitäkin vimmaisemmin, eritoten, jos senaatti säilyy omalla puolueella. Jos Trumpin energia suuntautuu entistä vahvemmin USA:sta ulospäin, on maailmanpolitiikassa edessä entistäkin myrskyisempää menoa. Tämä koskee myös kauppapolitiikkaa ja taloussuhteita.