Arttu Karila: Suomi kokoaa energiatehokkuuden maajoukkuetta
Energiatehokkuussopimusten uusi kymmenvuotiskausi käynnistyy vuodenvaihteessa – nyt on yritysten hyvä hetki liittyä mukaan ’maajoukkueeseen’. Paikka avauskokoonpanossa odottaa!
Energiatehokkuus on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää energiankulutusta, pienentää päästöjä ja parantaa kilpailukykyä – ja se onnistuu ilman raskasta sääntelyä. Suomessa energiatehokkuutta edistetään vapaaehtoisilla sopimuksilla, jotka ovat olleet käytössä jo lähes 30 vuoden ajan.
Tulokset puhuvat puolestaan
Energiatehokkuussopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen, mutta niiden vaikuttavuus on kiistaton. Osana sopimuksia yritys sitoutuu toteuttamaan energiatehokkuustoimia ja raportoimaan niistä vuosittain. Tämä malli on mahdollistanut laajan osallistumisen ja merkittävät säästöt ilman lainsäädännön kiristämistä.
Sopimustoiminta tarjoaa yrityksille selkeän rakenteen energiatehokkuuden edistämiseen, tukea toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä mahdollisuuden hyödyntää valtion tarjoamia kannustimia. Samalla yritys osoittaa vastuullisuutta ja sitoutumista ilmastotavoitteisiin.
Tulokset toiminnasta ovat vaikuttavia. Esimerkiksi vuosina 2017–2023 Suomessa toteutettiin yhteensä 27 285 energiatehokkuustoimenpidettä. Näihin investoitiin lähes 1,5 miljardia euroa. Vuosittaiset tulokset ovat vaikuttavia:
- 14,8 TWh energiansäästöä, mikä vastaa yli Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen vuosituotantoa.
- 801 miljoonan euron kustannussäästöt energiankäytössä.
- 3,1 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähenemä, joka vastaa noin 1,5 miljoonan henkilöauton vuotuisia päästöjä tai vuoden 2023 kaukolämmön päästöjä.
Energiatehokkuus onkin paitsi ympäristöteko, myös taloudellisesti järkevää ja strategisesti viisasta.
Yritys itse päättää, kuinka energiansäästö toteutetaan fiksuiten
Energiatehokkuussopimusten uudella kaudella keskisuuren teollisuuden ja palvelualojen säästötavoite on keskimäärin 1 prosentti vuodessa, kun se päättyvällä kaudella oli 0,8 prosenttia. Energiavaltaiset yritykset asettavat tavoitteensa itse heijastellen 1 prosentin vuositavoitetta.
Sopimustoiminta tarjoaa selkeän viitekehyksen, jonka kautta yritys voi suunnitella ja toteuttaa energiatehokkuustoimia pitkäjänteisesti. Tavoitteeseen edetään säästötoimia tehden. Liittyjälle ei kuitenkaan aseteta tavoitetta absoluuttiseen energiankulututukseen liittyen.
Yritys ilmoittaa liittymishetken energiakäytöstä lasketun tavoitteensa vuosille 2030 ja 2035 ja tekee energiatehokkuustoimia tavoitteen saavuttamiseksi. Nämä investoinnit ja ns. käyttötekniset toimet ja niistä kertyneet energiasäästöt raportoidaan vuosittain Motivan seurantajärjestelmään ja ne kertyvät osaksi Suomelta vaadittuja säästötoimia. Jokainen yksittäinen toimenpide vie Suomea lähemmäksi kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Mukaan oman toimialan kautta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK toimii elinkeinoelämän sopimustoiminnan koordinoijana yhdessä toimialaliittojensa kanssa. Yritykset liittyvät mukaan oman toimialansa ohjelmaan, joita hallinnoivat eri toimialaliitot. Yritykset, joille ei ole omaa alakohtaista toimenpideohjelmaa, liittyvät mukaan EK:n kautta teollisuuden tai palvelualan yleiseen toimenpideohjelmaan.
Tervetuloa mukaan osaksi energiatehokkuuden maajoukkuetta!
Lisätietoa:
EK:n infosivu energiatehokkuussopimusten uudesta kaudesta
Energiatehokkuussopimuskauden viralliset kotisivut 2026–2035
Toimialojen liittymisasiakirjat
Asiantuntija Arttu Karila toimii EK:n yhteyshenkilönä energiatehokkuussopimuksissa. Häneltä voi kysyä sopimukseen liittymisestä ja oikean toimenpideohjelman löytämisestä.