Asiantuntijalääkärimme bloggaa: Näkemiin vesirokko, en jää sinua kaipaamaan

Valtion talousarvioesitystä lukiessa miljoonat sulavat miljardeiksi ja asiakokonaisuudet vilisevät silmissä. Kaiken keskellä yksi pieni panostus kuitenkin ilahduttaa erityisen paljon. Valtiovarainministeriö esittää vesirokkorokotetta otettavaksi kansalliseen rokotusohjelmaan. Vihdoinkin, sillä asiaa on pohdittu ainakin kymmenen vuotta ja rokotusta esitetty budjettiinkin jo pari kertaa. Toivon hartaasti, että rahoitus tällä kertaa myönnetään budjettiriihessä esityksen mukaisesti.

Miksi sitten moinen numero yhdestä harmittomasta lastentaudista? Lähes kaikkihan sen ovat aikanaan sairastaneet ja todistettavasti selvinneet hengissä. Ja eikö rokotteista ole myös haittoja, tai niin ainakin monet tuntuvat uskovan?

Ensinnäkin vesirokko ei ole vain harmiton lastentauti. Siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin 57 000 ihmistä, joista valtaosa on lapsia. Terveydenhuollon palveluja tarvitsee sairastuneista noin 7 000 ja heistä noin 100–200 joutuu sairaalahoitoon. Vesirokkoon liittyy vakavia jälkitauteja, kuten keuhkokuume ja aivotulehdus. Ellei mitään ikäviä seurauksia, paranevat muuten terveet lapset yleensä noin viikossa. Aikuisilla tauti on tyypillisesti rajumpi, mutta erityisen hankala se on syöpää tai vaikeaa atopiaa sairastaville lapsille. Myös raskauden aikana vesirokko on vaarallinen – sekä äidille että sikiölle.

Toiseksi vesirokko aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Terveydenhuollon suorat menot ovat noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi vanhemmat joutuvat useimmiten jäämään kotiin hoitamaan kuumeilevia lapsiaan, mistä aiheutuu vuosittain noin 76 000 poissaolopäivää. Näiden enimmäkseen palkallisten poissaolopäivien kokonaiskustannukseksi on arvioitu 12–14 miljoonaa euroa vuodessa. Kattavalla rokotusohjelmalla vesirokko voidaan käytännössä hävittää kokonaan muutamissa vuosissa. Tämän jälkeen säästöä nykytilanteeseen verrattuna syntyisi noin 14–16 miljoonaa euroa vuodessa. Vesirokkorokote maksaisi vuosittain noin 4,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi sen antamisesta kertyisi jonkin verran kustannuksia. Turvallisesti voi siis laskea, että 5 miljoonan panostus tulee tuomaan yhteiskunnalle yhteensä noin 9–11 miljoonan euron tuoton vuosittain.

Kolmanneksi rokottaminen on tehokas ja turvallinen tapa ehkäistä sairauksia. Rokotuksilla on onnistuttu hävittämään isorokko tyystin koko maapallolta ja kutakuinkin karkottamaan Suomesta mm. tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko ja hinkuyskä. Käsi ylös, jos joku niitä kaipaa! Seuraavana lähtövuorossa on vesirokko, jos rokotus nyt ohjelmaan vihdoin saadaan. Kaikella vaikuttavalla hoidolla on myös haittavaikutuksia, niin myös rokotuksilla. Haitat ovat kuitenkin harvinaisia ja ennen kaikkea rokottamisen hyödyt ovat haittoja moninkertaisesti suuremmat. Vesirokkorokote on mukana ainakin Yhdysvaltojen, Japanin ja Saksan kansallisissa rokotusohjelmissa ja kokemukset näistä maista ovat erittäin hyvät.