Blogissa: EU:n kiertotalouspaketti – voitto vai vesiperä?
Kiertotalous on tehnyt näyttävän comebackin EU-politiikkaan. EK:n Brysselin toimiston asiantuntija Salla Ahonen pohtii, miksi arviot komission toimintasuunnitelmasta jakavat mielipiteitä.
Kiertotalous on pysynyt keskusteluissa Brysselissä jo toista vuotta. Se on melkoinen saavutus kaupungissa, jossa monet hankkeet syntyvät ja kuolevat kenenkään huomaamatta.
Tällä viikolla Brysselin kuplassa on kohistu, kun komissio julkisti pitkään odotetun kiertotalouspaketin. Olen kuunnellut sitä koskevia arvioita muistaen lähihistorian käänteet: Junckerin komissio päätti aikanaan ensi töinään vetää takaisin edeltäjiensä kiertotalousehdotuksen. Tätä käännettä eivät kaikki purematta nielleet, ja se heijastunee myös tuoreen kiertotalouspaketin vastaanotossa: sitä on sekä kehuttu kunnianhimoiseksi että moitittu säälittävästi vesitetyksi.
Syytöksiä on kuultu mm. jätteenkäsittelyn velvoitteiden höllentämisestä. Komissio on puolustautunut vastaamalla, että nyt jätetavoitteet ovat laillisesti sitovia. Edeltävässä versiossa taas puhuttiin epämääräisemmin tavoitteista, jotka olivat lähinnä toiveita.
Monet ovat myös alleviivanneet uuden paketin ansioita. Komissio vannoo kiertotaloudessakin paremman sääntelyn nimiin ja tätä koskevat odotukset ja paineet ovat nyt korkeat. Uuden talouskasvun, kilpailukyvyn ja työpaikkojen merkitys korostuu aiempaa enemmän. Paljon kiitosta on tullut myös siitä, että tällä kertaa tarkastellaan pelkkien jätteiden sijaan koko elinkaarta. Kaiken kaikkiaan ympäristökysymysten ja talouskasvun kokonaisvaltainen ja koordinoitu tarkastelu on kiistaton valtti, vaikka se myös tuo lisää haasteita.
Jää nähtäväksi, miten kiertotalouden laaja kokonaisuus lopulta etenee. Toistaiseksi on julkaistu joitakin säädöksiä jätteille, mutta esimerkiksi tuotesuunnittelua tai kuluttajien informoimista koskevat mahdolliset säädökset ovat vasta suunnitteilla. Kiertotalous pysyneekin keskusteluissa vielä tulevinakin vuosina.
Asia on siis ollut esillä pitkään. Irvileuat ovatkin kommentoineet, että konkreettisimmillaan kiertotaloutta ovat edustaneet ne kymmenet selonteot, luonnokset ja dokumentit, joita Brysselin kuplassa on kirjaimellisesti kierrätetty, vaihdettu ja vertailtu. Jos samaan kierrätysprosenttiin päästään myös laajemmin yhteiskunnassa, komission asettamilla tavoitteilla on hyvinkin realistiset mahdollisuudet toteutua. Tästä on hyvä jatkaa!