Blogissa: Liikenteen digipalvelut – bitteinä perille?
Mobility as a Service eli MaaS etenee arkeemme. Auton omistamisen sijaan yhä useampi ostaa pian kyytipalveluita, bloggaa Salla Ahonen EK:n Brysselin-toimistosta.
Minusta parasta Brysselissä on mahdollisuus oppia jatkuvasti jotain uutta. Viime viikolla löysin itsestäni taas suuren innostujan, kun olin seuraamassa tilaisuutta aiheesta mobility as a service, tuttavallisemmin MaaS. Meppi Merja Kyllösen järjestämässä tilaisuudessa kuultiin näkemyksiä niin komission kuin teollisuudenkin edustajilta. Ja millaisia näkemyksiä!
Suomalaista sielua hiveli, kun puhujat kertoivat Suomen olevan selvästi johtoasemissa tulevaisuuden liikkumista helpottavissa ratkaisuissa ja palveluissa. Innostustani ei himmentänyt edes se, että valtaosa puhujista oli suomalaisia.
Aiheeseen vihkiytymätöntä saattoi ehkä alkuun kummastuttaa esimerkiksi komission puheenvuoro, jonka mukaan ei ole mitään liikennepolitiikkaa ilman digitaalisuutta. Ei kai sentään ihmisiä ole tarkoitus alkaa muuntaa bittimuotoon ja siten siirtää paikasta toiseen? Ihan näin science fictionia mobility as a service ei sentään ole. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että tulevaisuudessa yhä useampi ihminen hoitaa liikkumisen tarpeensa palveluita ostamalla. Eli enää ei tarvitse välttämättä hankkia autoa ja ajokorttia, vaan sopivaa kuukausimaksua vastaan voi saada käyttöönsä omaan tarpeeseen sopivan palvelupaketin julkista liikennettä, taksimatkoja ja autonkäyttökilometrejä. Ja mikä parasta, optimaalinen kokonaisuus voi sisältää kaikkia mahdollisia liikenteen malleja. Ei tarvitse ajatella joko / tai vaan sekä / että.
Oli kiinnostavaa todeta, että ihmisten ja esineiden liikkumista pohditaan varsin erilaisissa porukoissa. Nytkin meppi Kyllösen tilaisuudessa oli Suomesta esimerkkejä niin ajatushautomosta, start-upista kuin suuryrityksestäkin. Näistä voi seurata vaikka kuinka kiehtovia uusia yhteistyömalleja, eli kannattaa pitää silmällä ITS Finlandia, Lennätintä, Coreorientia ja TeliaSoneraa. Yksi pilotti alkaa Hämeenlinnassa marraskuussa, toivottavasti tulokset ovat sellaisia, että kannustavat jatkamaan ja laajentamaan tarjontaa. Lupaukset ainakin ovat suuria: lisää vapaa-aikaa, vähemmän saasteita, enemmän tilaa kaupungeissa muuhun käyttöön kuin autoille.
Myöhemmin jatkoin keskustelua kaveriporukassa ja intoilin, että nythän minun autoiluni ottaa kokonaan uuden suunnan ja kyselin kokemuksia eri car sharing -vaihtoehdoista Brysselissä. Samalla selvisi, mikä saattaa olla yhtenä hidasteena tämän MaaS-palveluajattelun etenemisessä: seurueen miehet katsoivat minua hämmentyneinä, eivätkä voineet ymmärtää, miksi en haluaisi omaa autoa. Yritin selittää, että en tarvitse autoa arjessa, mutta viikonloppuna olisi kiva päästä lähtemään välillä vaikka Ardenneille. Lopputulos: sain lupauksen parilta kaverilta, että he vievät minut viikonloppumatkalle omilla autoillaan. Onhan se jonkinlaista car sharingiä tämäkin, vielä kaverit kaupan päälle!
Tutustu Merja Kyllösen seminaarin materiaaleihin .