Blogissa: Pinkka keinoja korkeakoulutukseen pääsyn nopeuttamiseksi
On syytä etsiä keinoja välivuosien vähentämiseksi siirryttäessä toisen asteen opinnoista korkeakoulutukseen. Kritiikki esimerkiksi pääsykoejärjestelmää kohtaan on perusteltua. Korkeakoulujen on jatkossakin voitava saada itse päättää opiskelijavalinnoistaan, mutta on hyvä miettiä yhdessä tapoja valintaprosessin sujuvoittamiseen. Sujuva siirtyminen toiselta asteelta korkeakoulutukseen on monen tekijän summa.
On täysi syy kysyä, mikä on tiedon ulkoaopettelun merkitys tulevaisuuden menestykselle.
Marita Aho
Työelämän muutos ja digitalisaatio asettavat osaamiselle isoja uudistumistarpeita: mm. yrittäjyyteen, talouden ymmärrykseen, oman talouden hallintaan sekä tiedon jäsentämiseen ja käsittelyyn liittyvää osaamista on vahvistettava jo toisella asteella. Lähtökohdaksi kaikessa koulutuksessa tulee ottaa tulevaisuuden osaamistarpeet. Ne on otettava nykyistä vakavammin huomioon myös valittaessa opiskelijoita opintopolulla etenemiseen.
On täysi syy kysyä, mikä on tiedon ulkoaopettelun merkitys tulevaisuuden menestykselle korkeakouluopinnoissa ja aikanaan työelämässä.
Korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi lukion ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä lukion työelämäyhteyksiä tulee vahvistaa. Oppijalla tulee olla halutessaan mahdollisuudet suorittaa korkeakouluopintoja jo lukion aikana. Samalla valintamenettelyjen täytyy kohdella tasavertaisesti myös ammatilliselta väylältä korkeakoulutukseen hakeutuvia.
Mirja Hannula
Korkea-asteelle on raivattava tilaa uusille opiskelijoille, ja opintonsa jo aloittaneiden valmistumista pitää nopeuttaa. Korkea-asteen opintojen suorittamista tavoite-ajassa täytyy kannustaa muuttamalla opintotuen rakennetta. Lainapainotteisuutta on lisättävä, kuten selvitysmies professori Roope Uusitalo raportissaan opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdottaa.
Opintojen sujuva suorittaminen vaatii tuekseen riittävät resurssit. Nyt joka kolmannella uuden korkeakoulupaikan saaneella on joku toinen aloituspaikka tai aikaisempi tutkinto. Yhteiskunnan resursseja tulee kohdentaa nykyistä selvemmin yhden saman tasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen. On siis mietittävä keinoja, miten yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus toteutuu nykyistä paremmin korkeakouluopintoihin kiinni pääsemisessä.
Korkeakouluissa perinteisellä tavalla toteutettua tutkintojärjestelmää täydentäviä oppimisen mahdollisuuksia täytyy voimakkaasti lisätä avoimella koulutustarjonnalla. Sen avulla on oltava mahdollisuus suorittaa tutkintojen osia ja kokonaisia tutkintoja. Kun opiskelija tähtää ”perinteisempiin” korkeakouluopintoihin, avoimessa tarjonnassa olevia opintoja tulee hyödyntää opiskelijavalinnoissa.