Mikko Vieltojärvi: Kasvu vaatii kansainvälisiä osaajia
Suomen väestökehitys on ollut tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien kannalta jo pidemmän aikaa erittäin huolestuttavaa. Syntyvyyden laskun myötä uudet ikäluokat ovat jatkuvasti pienempiä ja pienempiä. Tämä johtaa, ja on jo johtanutkin, työikäisen väestön määrän vähenemiseen. Tulevaisuuden kannalta toivoa luo kuitenkin lisääntyvä maahanmuutto.
EK:n Kasvun ReStart -ohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 45 000 nettomääräistä kansainvälistä osaajaa vuosittain. Tämä varmistaisi sen, ettei työikäinen väestö supistuisi, ja samalla talouskasvun potentiaali vahvistuisi. Mikäli onnistumme houkuttelemaan vuosittain nettona 45 000 kansainvälistä osaajaa, niin Suomen bruttokansantuote olisi vuonna 2035 1,5 prosenttia suurempi kuin perusuralla.
Kansainvälisten osaajien Suomeen muutto myös haastaa yhteiskuntaamme monin tavoin. Hyödyt uusista osaajista jäävät väliaikaisiksi, mikäli emme onnistu kotouttamaan heitä Suomeen. Sanomattakin on selvää, ettei minkäänlaiselle rasismille voi olla sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Uudet osaajat on toivotettava tervetulleeksi, ja erilaisille kotoutumista tukeville palveluille on ilmeinen tarve.
Pitovoiman kannalta aivan olennaista on, että myös mahdollinen mukana muuttava perhe viihtyy Suomessa. Perinteisesti Suomen koulutusjärjestelmä on nähty veto- ja pitovoimaa vahvistavana tekijänä, mutta peruskoulun kehittämisessä ei olla kunnolla varauduttu vieraskielisten lasten määrän voimakkaaseen kasvuun. Viimeisimmässä PISA-tuloksissa kenties huolestuttavinta oli huomattava kuilu maahanmuuttajien ja kantaväestön osaamisessa. Peruskoulun on pystyttävä takaamaan kunnolliset perustaidot kaikille lapsille ja nuorille. Tarvitsemme lisää englanninkielistä tarjontaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Samalla on kuitenkin huolehdittava kotimaisten kielten taidon vahvistumisesta. Siksi pääosa englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lisäämisestä tulee toteuttaa kaksikielisenä tai kielirikasteisena opetuksena, jolloin englantia käytetään suomen tai ruotsin kielen rinnalla.
Oma kysymyksensä on opintojen perässä Suomeen muuttavat. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. On toivottavaa, että positiivinen kehitys jatkuu myös jatkossa. Se ei kuitenkaan riitä, että onnistumme houkuttelemaan Suomeen opiskelijoita. Meidän on myös löydettävä uusia keinoja, joilla saamme täällä tutkinnon suorittaneet kiinnittymään suomalaiseen työelämään. Yrityksillä on tässä merkittävä rooli. Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoiminen kesätöihin ja työharjoitteluihin auttaa heitä kiinnittymään suomalaisille työmarkkinoille. EK:n Match made in Finland -hanke tukee yrityksiä kansainvälisten opiskelijoiden työllistämisessä ja kansainvälisiä opiskelijoita suomalaisiin yrityksiin työllistymisessä.
Kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumisen tukemisessa tarvitaan toimia yritysten lisäksi myös korkeakoululuilta ja muulta yhteiskunnalta. Korkeakoulujen on omalta osaltaan tuettava opiskelijoita työelämäkontaktien luomisessa ja helpotettava suomen kielen oppimista opintojen aikana. Erinomaisia käytäntöjä on jo olemassa, ja olisi upeaa nähdä esimerkiksi Meropolian ja TAMKin kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen kaltaisia malleja myös muilla koulutusaloilla. Valtiovallan tulisi tukea kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämistä paitsi pysyvän oleskeluluvan myöntämisellä kaikille korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneille, myös ottamalla käyttöön lukukausimaksujen verovähennys kannusteeksi Suomeen jäämiselle.