Hannula: Uutta ammattiosaamista tarvitaan läpi työuran – ei vain uran alussa

Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Teknologinen kehitys, vihreä siirtymä ja globaalit murrokset vaikuttavat lähes kaikkiin ammatteihin. Osaamisen päivittämisen tarve koskee meitä kaikkia läpi koko työuran.

Yhä useampi työikäinen tarvitsee uutta ammattiosaamista tai kokonaan uuden suunnan uralleen, jotta työura voi jatkua. Tässä kokonaisuudessa ammatillisella koulutuksella on aivan keskeinen rooli.

Jatkuva oppiminen osana ammatillista koulutusta

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä luovutti 5.5. ehdotuksensa jatkuvan oppimisen kehittämisestä osana ammatillista koulutusta opetusministeri Anders Adlercreutzille. Koska ammatillinen koulutus on osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta yrityksille tärkeä yhteistyökumppani, antoi EK raporttiin täydentävän lausuman.

Suomalainen ammatillinen koulutus on rakennettu tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämälähtöisyys ja osaamisperustaisuus ovat ammatillisen koulutuksen kulmakiviä. Näistä periaatteista on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. On hyvä ja tärkeä linjaus, että ammatillista koulutusta kehitetään jatkossakin yhtenä kokonaisuutena – ei erillisiksi siiloiksi jaettuina oppivelvollisten ja työikäisten aikuisten koulutuksena.

Oppisopimus on pidettävä aidosti vaihtoehtona

Jos yksi asia nousee ylitse muiden jatkuvassa oppimisessa, se on oppisopimus. Oppisopimuskoulutus tarjoaa joustavan, tehokkaan ja työelämälähtöisen tavan hankkia uutta osaamista. Se mahdollistaa oppimisen aidossa työympäristössä ja vastaa suoraan yritysten ja työntekijöiden osaamistarpeisiin.

EK on ehdottanut oppisopimus ensin –periaatetta. Se tarkoittaa, että sitä, että oppisopimus tulee priorisoida paikallisissa resurssipäätöksissä. Oppisopimuksen tulee olla mahdollinen erilaisissa elämäntilanteissa ja eri puolilla Suomea aina, kun yrityksen ja opiskelijan – nuoren tai aikuisen – yhteinen tahtotila on olemassa.

Digivihreä siirtymä vaatii ketteriä ratkaisuja

Vihreä ja digitaalinen siirtymä luovat uusia osaamistarpeita. Tässä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uudet digivihreää siirtymää koskevat tutkinnon osat ovat erinomainen esimerkki siitä, miten järjestelmä voi vastata muutokseen ketterästi. Näitä tutkinnon osia on saatava nyt laajasti käyttöön eri puolilla Suomea.

Myös kasvuhakuiset alat, esimerkiksi meriteollisuus, edellyttävät ammatilliselta koulutukselta ratkaisuja. Tämä tarkoittaa joustavuutta, ennakointia ja tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa.

Tutkinnon osien rinnalla ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla on tärkeä rooli jatkuvassa oppimisessa. Lisäksi paikalliset tutkinnon osat ovat hyvä väline vastata yritysten osaamistarpeisiin.

 Perustutkintojen vaatimustasoa on nostettava

Nuorten työurien näkökulmasta ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohta on oltava vahva ammattiosaaminen ja työelämän tarpeet. Osaamistasoa on nostettava läpi koko koulutusjärjestelmän. Ammatillisessa koulutuksessa tämä tarkoittaa suoraan sitä, että perustutkintojen vaatimustasoa on tarkistettava ylöspäin. Se on opiskelijoiden etu – ja edellytys sille, että valmistuneilla on hyvät valmiudet työllistyä ja kehittyä työelämässä.

Jatkuva oppiminen on työelämän ja yhteiskunnan toimivuuden elinehto. Ammatillinen koulutus on tässä avainasemassa yritysten kumppanina. Sitä tulee kehittää määrätietoisesti ja työelämää kuunnellen.