Sami Pakarinen: Verotuksen visio

Suomi seisoo vedenjakajalla. Väestömme ikääntyy ja julkisiin menoihin kohdistuu merkittäviä paineita, jotka kiihdyttävät velkaantumista. Pelkällä leikkaamisella 20 vuotta kestänyttä kurjistumisen kierrettä ei saada katkaistua. Tarvitsemme käänteen. Suomesta on tehtävä Pohjois-Euroopan dynaamisin ja kasvava talous Ruotsin tapaan, joka houkuttelee pääomia ja kannustaa jokaista tekemään enemmän. Tähän ei päästä narisemalla lyhyen aikavälin verotuksen staattisista vaikutuksista vaan tarvitsemme rohkean, pitkän aikavälin tavoitteen.

Miltä kuulostaisi, jos vuonna 2035 Suomessa olisi verotuksen suhteen seuraavanlainen tilanne:

• Ei perintö- ja lahjaveroa
• Ansiotulojen ylin marginaali 44 %
• Yhteisövero 15 %

Kuulostaako raikkaalta? Rajulta? Uhkarohkealta? En ihmettele. Suomessa verotusta on totuttu tuijottamaan vain kuluvalle tai seuraavalle vuodelle. Ja vain staattisesta näkökulmasta. Keskustelusta on puuttunut kokonaan pitkän aikavälin visio siitä, mihin kannustimien näkökulmasta Suomessa pitäisi liikkua. Edellä esitetty muutos ei ole edes radikaali toteuttaa.

Perintö- ja lahjavero kannattaa poistaa pikimmiten eli heti vuoden 2028 alusta. Näin tasataan toimintaympäristö yritysten sukupolvenvaihdosten osalta samaksi Ruotsin kanssa ja edistetään aktiivista ja osaavaa omistajuutta (Maliranta ja Rouvinen, 2026) vapauttamalla yritysten varat sekä omistajien fokus tukemaan talouskasvua. Perintö- ja lahjaveron poistuminen tulee automaattisesti korvaantumaan luovutusvoittoverotuksella, joka on säädettävissä niin, ettei keskiluokan verotus kiristy nykytilanteeseen verrattuna ottamalla esimerkiksi käyttöön uusi hankintameno-olettaman kynnys pitkään omistetulle omaisuudelle. Luovutusvoittoverotus huomioi perintöveroa paremmin myös verovelvollisen veronmaksukyvyn, koska verotus tapahtuu vasta omaisuuden luovutuksen jälkeen toisin kuin usein perintöverotuksessa. On realistisista olettaa, että staattisesta miljardin verotuottomenetyksestä perintö- ja lahjaverosta korvautuu esimerkiksi 50 prosenttia luovutusvoittoverotuksen muodossa. Näin ollen, perintö- ja lahjaveron poistaminen on noin 500 miljoonan euron kysymys. Tätäkin summaa pienentää veronpoistosta seuraava kasvun vauhdittuminen (VATT 2025).

Ylimpiä marginaaleja voidaan pudottaa 1 %-yksikkö vuodessa vuodesta 2028 alkaen alaspäin. Näin päädytään nykyisestä 52 prosentin tasolta 44 prosenttiin. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n (2017) mukaan kaikkien ansiotulojen marginaaliveron tulisi olla enintään 44 prosenttia. Tätä korkeampi taso heikentää työn tarjontaa, työn teon kannustimia ja talouden tehokkuutta. Samalla tiedämme, että ylimmän marginaaliveron lasku tälle 44 prosentin tasolle rahoittaa itseään erittäin hyvin (Kuusi, Kotamäki ja Kirkko-Jaakkola 2026). Yhden prosenttiyksikön kevennys vuodessa maksaa staattisesti alussa noin vajaat 200 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä verotulot kasvavat kevennystä enemmän, koska ihmisillä on paremmat kannustimet edetä urallaan, vaihtaa työpaikkaa sekä kouluttautua kuten edellä mainittu tutkimus hienosti osoittaa.

Yhteisöveron osalta riittää vieläkin maltillisempi eteneminen. Vuodesta 2028 alkaen voidaan pudottaa 0,5 %-yksikköä vuodessa yhteisöverokantaa alaspäin. Näin dynamiikka jatkuu ja kasvua tukeva toimintaympäristön ennustettavuus on taattu. Puolen prosenttiyksikön kevennys vuodessa maksaa noin 200 miljoonaa euroa staattisesti. Investointien lisääntymisen sekä sitä kautta muun aktiviteetin vauhdittumisen myötä verotuloja kertyy myös muille kuin yhteisöveron budjettiriville. Jokainen ymmärtää, että jos yhteisöveron keventämisen seurauksena yritys päättää tehdä investoinnin, sen seurauksena syntyy muutakin taloudellista toimeliaisuutta kuten työpaikkoja. Näiden laajempien kokonaistaloudellisten vaikutusten huomioiminen voi nostaa yhteisöveron kevennyksen itserahoitusasteen jopa 100 prosenttiin tai ylikin (Kangasharju, 2024).

Jokaisen lukijan olisi hyvä kysyä, miksi Suomessa ei pohdita enemmän verotuksen pitkän aikavälin visiota? Suomalainen verokeskustelu on jämähtänyt lyhyeen aikaväliin. Aika ennen ensi kevään eduskuntavaaleja tarjoaa tilaisuuden muuttaa sitä. Nyt onkin aika käydä se keskustelu, jota on liian kauan vältelty.

Lähteet:

IMF (2017) IMF Fiscal Monitor: Tackling Inequality, October 2017. https://www.imf.org/-/media/files/publications/fiscal-monitor/2017/october/pdf/fm1702.pdf

Kangasharju, A. (2024) Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa. ETLA muistio nro 151. https://www.etla.fi/julkaisut/muistiot/yhteisoveron-lasku-on-arvioitua-kannattavampaa/

Kuusi, T., Kotamäki, M. ja Kirkko-Jaakkola, M. (2026) Verotuksen rajoilla: Näkökulmia Suomen korkeisiin rajaveroihin. ETLA raportti nro 175. https://www.etla.fi/julkaisut/raportit/verotuksen-rajoilla-nakokulmia-suomen-korkeisiin-rajaveroihin/

Maliranta, M. ja Rouvinen, P. (2026) Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin. Etlatieto Oy, Helsinki 2026. https://pub.etla.fi/ETLA-B282.pdf

VATT (2025) Selvitys perintöveroista ja siirtyminen perintöverosta luovutusvoittoveroon. https://vatt.fi/-/vatt-perintoveron-korvaaminen-luovutusvoittoverolla-ei-toisi-merkittavaa-talouskasvua