Anita Isomaa: Veronkorotusten verhoaminen puolustusveroksi veronmaksajan aliarviointia

Puolustusverokeskustelu vaalien alla ei ole mikään yllätys näinä maailman aikoina. Sodankäynti ja sotaan varautuminen ovat mitä klassisin esimerkki verotuksen tarpeesta. Sotaveroja on kerätty ihmiskunnan historiassa niin tulleina, leimaveroina kuin erilaisina varallisuusveroinakin – vain mielikuvitus on rajana.

Suomessa ensimmäinen tuloverona kerätty sotavero oli vuonna 1915 määrätty pääoma- ja kuponkivero. Sitä seurasi progressiivinen suurten tulojen vero. Vuonna 1938 säädettiin lisävero puolustuslaitoksen perushankintoihin, mikä toi tulo- ja omaisuusveroihin massiivisia korotuksia vuosina 1939–1942.

Sdp:n esitys viiden vuoden määräaikaisesta puolustusverosta ei siten ole suuri tai uusi innovaatio. Mallissa on kaikuja menneiltä vuosilta, sillä siinä yli 90 000 euroa vuodessa tienaavien ansiotuloveroa korotetaan kahdella, pääomatulojen verokantoja yhdellä ja arvonlisävero­kantoja puolella prosenttiyksiköllä.

Nyt esitetyn puolustusveron mallia tuskin on kuitenkaan etsitty sota-ajan Suomesta: idea lienee tällä kertaa kopioitu lahden takaa Virosta, jossa puolustusverona, sotaverona tai turvallisuusverona tunnettu veronkorotuspaketti nousi ja myös osittain kaatui vuonna 2025. Viron määräaikaiseksi ajateltu puolustusvero sisälsi kaikensuuruisten ansiotulojen ja arvonlisäverotuksen kahden prosenttiyksikön korotuksen. Pakettiin kuului myös yhteisöveron kahden prosenttiyksikön korotus, joka olisi maksuunpantu perinteisen yhteisöveron tapaan vuosittain. Vero kuitenkin peruttiin muutoin kuin arvonlisäveron osalta.

Perinteitä on hyvä kunnioittaa, mutta nyky-yhteiskunnassa veronkorotusten myyminen puolustuksen varjolla on epä-älyllistä: vero kun ei koskaan ole vastiketta mistään tietystä palvelusta, kuten puolustuksesta. Verorahan ja verorahoille saadun ”vastineen” yhteys on seitinohut. Tässä retoriikassa on kysymys mitä suurimmassa määrin silmänkääntötempusta ja harhaanjohtavasta markkinoinnista. Ja mikä ehkä pahinta, vihdoin kun ylimpiä marginaaliveroja on saatu laskettua järkevämmälle tasolle, niitä halutaan hilata takaisin. Näin saavutetaan maksimaalinen haitta taloudelle minimaalisella tai jopa olemattomalla verotuotolla.

Veronkorotus on aina veronkorotus, tehdään se sitten puolustuksen, terveyden tai mikä tahansa muun yleisen hyvän varjolla.

Iltalukemista sotaveroista löytyy esimerkiksi Esko Linnakankaan Sota- ja kriisiverokirjasta