Timo Vuori: Kanada ja EU tiivistävät suhteitaan – mitä seuraavaksi?
Yhdysvaltojen kauppasodan keskellä Kanada hakee syvempää kumppanuutta Euroopan unionin kanssa. Pääministeri Mark Carney vierailee Brysselissä 16.-17.9. ja EU-Kanada-huippukokous pidetään Montrealissa 29.-30.10. Mistä on kyse, mihin suuntaan EU-Kanada-kumppanuus voi edetä – lue vastaukset 3 kysymykseen.
-
Voisiko Kanada hakea EU-jäsenyyttä?
EU:n perussopimuksen 49 artiklan mukaan EU-jäsenyyttä voi hakea vain ”eurooppalainen valtio”, joten nykyinen perussopimus ei mahdollista Kanadan täysimääräistä EU-jäsenyyttä. Toki perussopimusta voidaan aina muuttaa, mutta se vie aikaa ja edellyttää kaikkien EU-maiden hyväksynnän.
-
Millaista kumppanuutta EU voi tarjota Kanadalle?
Todennäköisempää on, että Kanada syventää yhteistyötään EU:n kanssa erilaisin sopimuksin kaupan, investointien, teknologian ja puolustuksen alueilla.
EU on viime vuosina solminut uudenlaisia kumppanuussopimuksia, joiden tavoitteena ei ole pelkästään kaupan lisääminen, vaan myös talouden toimitusketjujen hajauttaminen, vihreän siirtymän edistäminen, kriittisten raaka-aineiden saatavuuden mukaan lukien energiahuolto turvaaminen sekä EU:n geopoliittisen vaikutusvallan vahvistaminen.
Samat tavoitteet koskevat Kanadaa, sillä sen talous on erittäin riippuvainen Yhdysvalloista – jopa 70 % Kanadan ulkomaankaupasta käydään Yhdysvaltojen kanssa. Maiden taloudet ovat kiinteästi integroituneet keskenään, eikä Kanadan ole syytä yhdessä yössä rikkoa näitä siteitä, mutta sen on järkevää hajauttaa talouteensa ja turvallisuuteensa liittyviä riskejä esimerkiksi EU:n kanssa.
Tosiasiallisesti EU ja Kanada ovat jo sopineet lähes 10 vuotta sitten syvällisestä talous- ja kauppayhteistyöstä (ns. CETA), jonka ansiosta peräti 99 % tavaratulleista on poistunut, julkisia hankintoja avattu puolin ja toisin sekä teknisiä kaupan esteitä karsittu.
Ainoa haaste on, että tämä CETA-sopimus tuli voimaan vuonna 2017 vain osittain ja vain toistaiseksi, koska yhä 10 EU-jäsenmaata – Belgia, Bulgaria, Kypros, Ranska, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Puola ja Slovenia – eivät ole saaneet kansallisesti sopimusta hyväksyttyä investointisuojaan ja maatalouteen liittyvistä kansallisista syistä.
Jos EU aidosti haluaa syventää Kanada-suhdettaan, niin jo tehdyn CETA-sopimuksen täysimääräinen hyväksyminen kaikissa EU-maissa olisi ilmiselvä ensimmäinen askel.
Carneyn Bryssel-vierailun jälkeen seuraava tilaisuus kumppanuuskeskusteluihin tarjoutuu 29.-30.2026, jolloin on tarkoitus järjestää EU-Kanada-huippukokous Montrealissa.
-
Miten Suomen kannattaisi syventää kahdenvälisiä suhteita Kanadan kanssa?
Kanadan osuus Suomen tavarakaupasta on vain noin 1 %. Isossa kuvassa Kanada on kuitenkin meille strategisesti kiinnostava kumppani talouden ja turvallisuuden kannalta.
Maillamme on yhteisiä intressejä erityisesti kaivos-, energia-, metsä-, teknologia- ja puolustussektoreilla – puhumattakaan meriteollisuudesta, mistä jäämurtajiin liittyvä ICEPact -kumppanuus on jo tuonut konkreettisia hyötyjä Suomelle.
EU:n ja Kanadan kumppanuuden tiivistyminen on Suomelle tärkeää, mutta lisäksi meidän kannattaisi panostaa kahdenväliseen yhteistyöhön. Taloudessa ja teknologiassa yritystemme osaaminen täydentää hyvin toisiaan. Suomella on paljon vientipotentiaalia Kanadan markkinoilla ja vastaavasti kaipaamme kanadalaisia investointeja esimerkiksi Suomen maaperässä olevien kriittisten maamineraalien hyödyntämisessä. Turvallisuudessa Nato-jäsenyys ja arktinen yhteistyö yhdistää meitä entistä enemmän suurvaltakilpailun tuntuessa jo arktisilla alueilla eri tavoin.
Kun presidentti Alexander Stubb teki huhtikuussa 2026 Kanadaan valtiovierailun, oli mukana kaikkien aikojen suurin yritysdelegaatio. Mukaan oli peräti 40 yritystä erityisesti puolustus-, teknologia, meri- ja kaivosteollisuuden toimialoilta EK:n puheenjohtaja Aaro Cantellin (Normet Oyj) johdolla.
Jatkossa yhteistyötä edistäviä hankkeita ja vierailuita on syytä entisestään vahvistaa. EK aikoo tiivistää yhteistyötään kanadalaisen sisarjärjestönsä Business Council of Canada kanssa.