Ilkka Oksala: Kuinka turvata laadukkaat sote-palvelut?

Seuraavalla vaalikaudella uudella hallituksella on todella vaikea haaste ratkaistavana: kuinka turvata suomalaisten tarvitsemat hyvinvointipalvelut hyvin vaikeassa julkisen talouden tilanteessa? Puolueet ovat sitoutuneet 8–11 miljardin sopeutukseen. Tämä on seuraavan hallituksen tärkein ja vaikein tehtävä. Ja tästä on suoriuduttava niin, että samalla ei tukahduteta nyt käynnistynyttä talouden kasvua.

Hyvinvointialueiden menot ovat vajaat 30 miljardia euroa vuodessa. Valtiovarainministeriö arvioi rahoituksen kasvavan vuonna 2027 +1,3 %, 2028 +3,0 %, 2029 +2,6 %, 2030 +2,5 %. Kasvu on vuosina 2026–2030 yhteensä +9,7 %. Jatkuvasti kasvat menot eivät ole mitenkään sovitettavissa tilanteeseen, jossa lähes kaikista julkisista menoista pitää pystyä säästämään.

Tämän vaikean tehtävän suorittaminen edellyttää sote-sektorilla kolmenlaisia toimia:

1. On säädettävä nykyistä paljon selkeämmästä sote-palvelulupauksesta, joka määrittää sote-alueiden järjestämisvelvollisuutta. Tällä luodaan edellytykset säästöille sote-menoissa niin, että vaikutukset eivät vaihtele alueittain. Ei ole oikein, että valtiovalta vain päättää sote-menojen leikkauksista, mutta jättää yksittäisille sote-alueille kaiken vastuun niiden toteuttamisesta.

Tästä on sovittava tulevassa hallitusohjelmassa ja sen valmistelu on resursoitava riittävällä määrällä asiantuntijoita. Vastuu hankkeen johtamisesta on oltava poliittisilla päättäjillä. EK on julkistanut mallin sote-palvelulupauksen toteuttamisesta.

2. On julkistettava sote-alueiden tuottamien palveluiden yksikkökustannukset, jotta sotealueiden päättäjät voivat vertailla oman alueensa ja muiden sote-alueiden tuottamien palveluiden kustannuksia. Tietoisuus palvelujen kustannuksista luo pohjan myös vertailtaessa niitä yksityisesti tuotettuihin palveluihin.

Nykyisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannukset on asteittain julkaistava alkaen vuodesta 2025”. Valitettavasti tämä hallitusohjelman kohta on vielä toteuttamatta. Nyt on viimeinen hetki tuoda tätä koskeva STM:ssä valmistelu esitys eduskunnalle.

3. On selkeästi erotettava julkisen vallan velvollisuus palveluiden järjestämiseen siitä, kuka palvelut tuottaa. Tämä mahdollistaa laadukkaan monituottajamallin täysimittaisen hyödyntämisen. Asia on perustuslain kannalta selkeä ja siitä on juuri julkaistu oikeudellinen arvio.

”Perustuslaki ei määrää, että sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi tuottaa tietyllä tavalla. Ratkaisevaa on, pystyykö julkinen järjestäjä turvaamaan riittävät ja yhdenvertaiset palvelut kaikissa tilanteissa. Tuotantotavan sijaan huomio pitäisi siis kiinnittää siihen, miten palvelut pystytään parhaiten turvaamaan”, toteaa selvityksen laatinut Senior Counsel, oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti Geradin Partnersista