EK:n viestit eduskuntavaaleihin 2027

EK:n vaalitavoitteet on jaettu eri teemojen alle. Tältä sivulta löydät EK:n vaalivaikuttamisen kantapaperit teemoittain.

Kasvu takaa tulevaisuuden

EK:n tarkemmat eduskuntavaalitavoitteet

Kantapaperit:

Yritysten uudistuminen ja kestävä kasvu

Yritysten kasvuhalukkuuden ja -mahdollisuuksien vahvistaminen on elinkeinopolitiikan ykköstehtävä. Omistajilla on suuri vastuu ja mahdollisuus kasvun luomisessa. Yrityksille tulee luoda entistä paremmat olosuhteet kasvaa Suomessa ja ponnistaa täältä maailmalle. On kaikkien suomalaisten etu kerryttää vaurautta, koska sitä kautta yritykset voivat kasvaa ja niihin syntyy enemmän työpaikkoja.

Suomella on edelleen mahdollisuus nousta puhtaiden ratkaisujen ja palveluiden edelläkävijäksi ja hyödyntää sitä kautta valtava vienti- ja investointipotentiaali. Suuria kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös muun muassa resilienssiä vahvistavat ratkaisut ja teknologiat, palveluviennin kasvattaminen sekä aineeton arvonluonti ja korkeamman lisäarvon ratkaisut. Onnistuminen edellyttää määrätietoista ja viisasta TKI –politiikkaa, säätelyn keventämistä kasvua tukevaksi ja tekoälyn mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä yrityksissä. Myös julkisessa hallinnossa ja kansalaisyhteiskunnassa voidaan toimintoja tehostaa tekoälyä hyödyntämällä. Suomen tulee olla tekoälyn soveltamisessa maailman kärkimaa.

Kasvun rahoitus vaatii uudistuksia. Perintö- ja lahjaverotuksen poistaminen vapauttaa miljardeja erityisesti perheyritysten pääomaa palvelemaan koko yrityskenttää. Myös valtion toimijoiden – Finnvera, Business Finland, Tesi, Solidium – toimintaa tulee kehittää ja työnjakoa selkiyttää.

Julkisen talouden tasapainottaminen

Velkaantumisen katkaisu ja julkisen talouden sopeuttaminen edellyttää vaikeita säästöpäätöksiä ja talouden kasvupotentiaalin nostamista sekä täysimääräistä hyödyntämistä.

Julkisen talouden sopeuttaminen ei ole ylitsepääsemätön este. Mittavat sopeutustoimet kasvua tukien on vietävissä nopeastikin eteenpäin, jos päätöksentekokykyä löytyy.

Hyvinvointialueiden määrää ja sitä kautta hallintoa tulee supistaa ja yksityisten palvelujen tehokkuushyöty tulee valjastaa sote-toiminnoissa.

Julkinen palvelulupaus kansalaisille pitää määritellä selkeästi, jotta kaikkein tärkeimmät palvelut voidaan tarjota ja jotta julkisen palvelulupauksen sisältö tunnetaan. Samalla julkisen rahan ja tukien väärinkäytöksiä pitää pystyä tehokkaasti ehkäisemään.

Valtion ja kuntien tulee hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja lainsäädännön tulee tukea tätä tavoitetta.

Työmarkkinat ja työhön johtava maahanmuutto

Kasvu tarvitsee tekijöitä ja siksi kaikkien työikäisten ja -kuntoisten ensisijainen paikka on työelämässä. Tämän vuoksi työmarkkinoita on kehitettävä määrätietoisesti siten, että ne vahvistavat tuottavuutta, paikallista sopimista ja yritysten kilpailukykyä sekä investointi- ja työllistämishalukkuutta.

Hallituksen tulee jatkaa kannustinloukkujen purkamista, jotta työllisyysaste saadaan pohjoismaiselle tasolle, ja jotta työ on aina taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Lisäksi tarvitaan tavoitteellista työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, mutta niin, että ehkäistään sosiaalitukien väärinkäyttö. Maahanmuuton edistäminen on kasvun kannalta välttämätöntä.

Työelämän uudistamisessa tulee lisätä joustoja ja paikallista sopimista. Hallituksen tulee linjauksillaan edistää vientivetoista palkkamallia ja ehkäistä julkisen sektorin palkkajohtajuus.

Hallitus puolustaa EU-politiikassa pohjoismaista työmarkkinamallia, jossa parhaat ratkaisut syntyvät työpaikoilla, eivät Brysselissä. EU-osaajien liikkuvuutta edistetään mm. sujuvoittamalla ammattipätevyyksien ja tutkintojen tunnustamista EU-tasolla.

Kasvuun kannustava verotus

Verolinjan tulee tukea työllisyyttä, yrittämistä ja omistamista. Työn verottamista tulee alentaa määrätietoisesti kaikissa tuloluokissa, koska se tukee ostovoimaa, hillitsee palkkakehitystä ja auttaa saamaan TKI-panostuksista enemmän irti. Estetään välillisen verotuksen kiristykset osana julkisen talouden sopeutustoimia.

Hallituksen suurin verouudistus on perintö- ja lahjaveron poistaminen Ruotsin tapaan, koska sillä kanavoidaan miljardeja uuteen kasvuun ja kasvuyritysten rahoitukseen ja pidetään kotimainen omistus ja kotimaiset omistajat maassa.

Osaamisen ja koulutustason vahvistaminen

Hallitus käynnistää Peruskoulu 2.0 –hankkeen, jonka tavoitteena on osaamis- ja koulutustason nousu, lukutaidon parantaminen ja koulupudokkuuden katkaisu. Lisärahoitusta kohdennetaan varhaisiin kouluvuosiin, jotta pudokkuus saadaan katkaistua ja kaikki pidettyä mukana sekä tehdään toimia varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi.

Asetetaan tavoitteeksi, että ikäluokasta vähintään 50 % on korkeakoulutettuja 2030 luvulla. Panostetaan ammatillisen koulutuksen laatuun, jotta myös siirtymät korkeakoulutukseen ovat sujuvat. Turvataan osaamis- ja koulutustasoa nostava aikuiskoulutus.

Uudistetaan nuorten oppisopimusta niin, että se on nykyistä houkuttelevampi sekä vastaa paremmin työelämän tarpeisiin. Oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden lisääminen voidaan myös toteuttaa työehtosopimuksissa sovittavin erityisehdoin. Tällä pyritään tarjoamaan työhön motivoituneille nuorille kannustava väylä tutkinnon suorittamiseen.

Hallitus käynnistää selvityksen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiiviimmästä yhteistyöstä, jolla vastataan pienenevien ikäluokkien seurauksena syntyvään haasteeseen.

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi

Suomi tekee tiivistyvää yhteistyötä Natossa ja EU:ssa puolustuksen kehittämisessä. Suomi lisää puolustuksen rahoitusta vähintään 3 %:iin bkt:stä, mikä tarkoittaa 3,7 miljardin lisärahoitusta hallituskaudella, hyödyntäen tämän mahdollisuudet Suomen teollisen pohjan ja viennin vahvistamiselle.

Huolehditaan globalisoituneessa maailmassa kriittisten raaka-aineiden, materiaalien ja osaamisen saatavuudesta yhteistyöllä kumppanimaiden kanssa sekä vahvistuvalla omavaraisuudella.

Huolehditaan Huoltovarmuuskeskuksen taloudellisista resursseista ja toimintakyvystä, mikä perustuu hyvään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on turvallisuuskysymys. Ilmastonmuutos aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia ja riskejä ympäristöömme ja luontoon ja sitä kautta talouteen. Ilmastonmuutosta torjumalla ehkäisemme myös hallitsematonta muuttoliikennettä.

Sivistys, koulutus ja tutkimus ovat kansakunnan henkinen pääoma, joka jo itsessään luo kriisinkestävyyttä. Koulutettua kansaa on vaikeampi johtaa harhaan disinformaatiolla ja hybridivaikuttamisella.

Vahva EU-vaikuttaminen

Suomi toimii EU:ssa yhteistyöhakuisesti ja rakentaa aktiivisesti kumppanuuksia, jotta se pystyy tehokkaasti huolehtimaan myös omasta edustaan mm. vahvistuvien puolustuskykyjen suuntaamisessa ja Suomen saavutettavuuden parantamisessa. EU:n tulee jatkaa puolustuksen vahvistamista tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa. Puolustuksen ja kriisinkestävyyden tärkeyden tulee heijastua selkeästi myös EU-rahoituksen kohdentamiseen,

Protektionismi voittaa alaa ja syö tilaa vapaakaupalta. Suomen ja EU:n on kyettävä puolustamaan etujaan ja etsimään uusia kumppanuuksia tässä muuttuneessa toimintaympäristössä. Sisämarkkinaesteitä purkamalla voidaan vahvistaa EU:n kilpailukykyä, Euroopan tulee myös entistä paremmin huolehtia omista kriittisistä resursseistaan eri tavoin. Näitä resursseja ovat mm. kriittiset mineraalit ja puolijohteet, mutta myös kriittiset teknologiat.

Suomen tulee aktiivisesti ja omin aloittein varmistaa, että EU:n painopistettä Venäjän vuoksi vahvistetaan idässä ja pohjoisessa. Suomen tulee esimerkiksi liikenneratkaisuissa ajaa kaikkien yhteyksien kehittämistä Eurooppaan. Näin edistetään sekä sotilaallista liikkuvuutta, Suomen saavutettavuutta ja kriisinkestävyyttä että kasvua ja elinvoimaisuutta.