EK:n syysseminaarissa puhuttiin kasvusta – puoluetentissä etsittiin ratkaisuja
EK:n puheenjohtaja Aaro Cantell korosti syysseminaarin avauspuheenvuorossaan, että Suomen kasvu on kaikkien yhteinen asia. EK uudistuu vahvistaakseen elinkeinoelämän kasvua ja uudistumista, mikä tuo Suomeen työpaikkoja, vaurautta ja verotuloja. Cantell haastoi myös yritykset nostamaan kunnianhimoaan. EK:n tavoitteena on kaksinkertaistaa kasvuyritysten osuus 15 prosentista 30 prosenttiin. Noin 20 merkittävää suomalaista omistajaa ja hallituksen puheenjohtajaa on jo antanut kasvulupauksen, ja neljännes mukana olevista on nostanut kasvutavoitteitaan.
Cantell muistutti, että julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan sekä sopeutusta että kasvua. Prosenttiyksikön nopeampi vuotuinen talouskasvu toisi arviolta 1,2 miljardia euroa lisää verotuloja vuodessa. Lisäksi tarvitaan velkajarrua, julkisen sektorin tuottavuuden parantamista tekoälyllä ja hyvinvointivaltion palvelulupauksen uudistamista. Julkisen talouden pysyvä tasapaino edellyttää vahvempaa talouskasvua.
Puoluejohtajat etsivät kasvun eväitä – verotus ja datakeskukset jakoivat näkemyksiä
Suomen talouden kasvattamisesta löytyi puolueiden tentissä yhteistä tahtoa, mutta keinoista oltiin monin paikoin eri mieltä. Toimittaja Katri Makkosen johdolla kasvun edellytyksistä keskustelivat Petteri Orpo (kok.), Antti Lindtman (sd.), Antti Kaikkonen (kesk.), Minja Koskela (vas.), Saara Hyrkkö (vihr.) ja Joakim Vigelius (ps.)
Keskustelun aluksi pohdittiin, miten suomalaisten luottamus talouteen ja tulevaisuuteen saataisiin palautettua ja kulutus jälleen liikkeelle. Antti Lindtman painotti pieni- ja keskituloisten toimeentulon turvaamista, Saara Hyrkkö nuorten tulevaisuususkon vahvistamista ja Petteri Orpo työllisyyden sekä yritysten kasvun merkitystä. Antti Kaikkonen nosti esiin elinkustannukset, erityisesti sähkön hinnan.
Julkisen talouden tasapainottamisen keinoista syntyi selviä näkemyseroja. Orpo ja Vigelius vastustivat veronkiristyksiä ja korostivat kasvun edellytysten vahvistamista. Lindtman ja Hyrkkö puolestaan katsoivat, ettei julkista taloutta voida tasapainottaa yksinomaan menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla. Minja Koskela arvosteli velkajarrua liian jäykäksi ja varoitti mittavan sopeutuksen vaikutuksista hyvinvointivaltioon. Työn verotuksen keventämistä kannattivat kaikki muut paitsi Koskela, joskin Antti Kaikkonen muistutti, ettei vaikeassa taloustilanteessa voida luvata merkittäviä veronalennuksia.
Datakeskukset ja sähkön riittävyys puhuttivat
Investointien houkuttelemisessa Suomen vahvuuksiksi tunnistettiin puhdas energia, vakaa yhteiskunta ja osaaminen. Erityisen vilkasta keskustelua herättivät datakeskukset ja niiden vaikutukset sähkön saatavuuteen ja hintaan.
Antti Kaikkonen ehdotti datakeskusten lisäverotusta, jonka tuotoilla voitaisiin keventää kotitalouksien sähköverotusta. Joakim Vigelius puolestaan peräänkuulutti keinoja turvata kohtuuhintaista sähköä erityisesti korkean jalostusarvon teollisuudelle. Minja Koskela vaati kansallista datakeskusstrategiaa ja yhteisiä pelisääntöjä investoinneille. Petteri Orpo puolusti datakeskusinvestointien houkuttelua Suomeen ja nosti sähköntuotannon vahvistamisen keskeiseksi tavoitteeksi. Hän haluaisi päätöksen uuden ydinvoimalan rakentamisesta mahdollisimman nopeasti.
Kasvurahoituksesta löytyi yhteinen sävel
Vaikka talouspolitiikan keinot jakoivat mielipiteitä, kasvuyritysten rahoituksesta löytyi yksimielisyys. Kaikki kuusi kannattivat valtion nykyistä suurempaa riskinottoa kasvuyritysten rahoittamisessa. Viennin vauhdittamiseksi Kaikkonen vaati lisää panostuksia vienninedistämiseen, kun taas Hyrkkö nosti esiin kasvuyritysten rahoituksen ja TKI-kannustimien kehittämisen.
Myös osaamisen merkityksestä kasvulle vallitsi laaja yhteisymmärrys. Lindtman painotti koulutustason nostamista ja uudenlaista aikuiskoulutustukea. EK:n tuoreet peruskoulun uudistusehdotukset saivat keskustelussa myönteistä palautetta. Työperäisessä maahanmuutossa näkemykset sen sijaan erosivat: Petteri Orpo esitti saatavuusharkinnan poistamista, Saara Hyrkkö maahanmuuton välttämättömyyttä ja Joakim Vigelius kyseenalaisti suuret maahanmuuttotavoitteet korkean työttömyyden oloissa.
Tekoälyn mahdollisuuksista oltiin pitkälti samaa mieltä. Sen nähtiin voivan vauhdittaa yritysten kasvua ja parantaa merkittävästi julkisen sektorin tuottavuutta. Antti Kaikkonen arvioi tekoälyn mahdollistavan noin 1,5 miljardin euron säästöt julkisessa taloudessa, ja Vigelius esitti samansuuntaisen arvion. Samalla korostettiin käyttöönoton huolellista johtamista. Minja Koskela muistutti, ettei tekoäly ole nopea ratkaisu kaikkiin ongelmiin.
Minna Helle: Kasvukeinoista tarvitaan yhtä kiivasta keskustelua kuin säästöistä ja veroista
EK toimitusjohtaja Minna Helle toivoi syysseminaarin päätöspuheenvuorossaan, että puolueet keskustelisivat kasvun vauhdittamisesta yhtä innokkaasti kuin julkisen talouden sopeuttamisesta. Seuraavan hallitusohjelman ratkaisut määrittävät pitkälti, millaista Suomea 2030-luvulla rakennetaan.
Helle muistutti, ettei kasvu ole vain talouden prosenttilukuja. Kasvua syntyy, kun yritys palkkaa uuden työntekijän, kehittää uuden tuotteen tai lähtee vientimarkkinoille. Yhtä lailla kasvua on se, että suomalainen uskaltaa käyttää rahaa ravintolassa tai kotimaan matkailuun. Kaiken perustana on luottamus tulevaisuuteen.
Helle korosti myös, että hyvinvointivaltion palvelut ovat myös yrityksille tärkeitä. Laadukas koulutus, toimiva terveydenhuolto, vanhustenhoito ja varhaiskasvatus on turvattava. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää kuitenkin menojen priorisointia ja ennen kaikkea vahvempaa kasvua. Veronkorotukset eivät Helteen mukaan ole oikotie kestävään talouteen, sillä ne voivat heikentää työnteon, yrittämisen ja investointien kannustimia.
EK:n ratkaisuna on kasvun neliveto: vaurastuvat kotitaloudet, investoinnit, vienti ja tekoälyn mahdollistama tuottavuusloikka. Helle haastoi sekä päättäjät että yritykset nostamaan kunnianhimon tasoa. Suomen on tavoiteltava selvästi nykyistä vahvempaa kasvua, jotta myös hyvinvointivaltion tulevaisuus voidaan turvata.
