ALV-palautusten viivästyminen käy yrityksille kalliiksi
Arvonlisäveron palautusten käsittelyajat ovat yrityksille merkittävä ongelma. Kyse ei ole vain hallinnollisesta harmista, vaan yritysten rahoituksesta ja käyttöpääomasta. Vaikka Verohallinnon mukaan käsittelyajat ovat lyhentyneet alkukevään kriittisimmistä hetkistä, ne ovat edelleen kestämättömät. Lisäselvitystä vaativien tapausten käsittelyaika on lyhentynyt 16 viikosta keskimäärin 8 viikkoon, mutta monissa tilanteissa käsittelyyn kuluu huomattavasti enemmän aikaa.
Erityisesti vientiyrityksillä, rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden piirissä olevilla yrityksillä ja suuria investointeja tekevillä yrityksillä palautettavat arvonlisäverot voivat nousta huomattaviin summiin. Jokainen ylimääräinen viikko tarkoittaa, että yritys joutuu rahoittamaan valtiolta saatavaa ALV-palautusta omasta kassastaan.
”Arvonlisäveron ei ole tarkoitus jäädä yritysten kustannukseksi eikä myöskään sitoa niiden käyttöpääomaa tarpeettomasti. Kun palautusten käsittely venyy, yritykset joutuvat käytännössä toimimaan valtion rahoittajina”, toteaa Tiina Ruohola, EK:n välillisen verotuksen asiantuntija.
Yksi keskeinen ongelma on Verohallinnon yrityksille lähettämien selvityspyyntöjen määrä ja yksityiskohtaisuus. Yrityksiltä saatetaan kysyä hyvin laajasti tietoja ja tositteita tilanteissa, joissa palautuksen perusteet olisivat selvitettävissä huomattavasti kevyemmällä menettelyllä. Selvityspyyntöihin vastaaminen sitoo yritysten taloushallinnon resursseja ja aiheuttaa kustannuksia. Samalla yksityiskohtainen selvittely pitkittää palautusten käsittelyä.
”Verovalvonnan pitää olla tehokasta ja perustua todellisiin riskeihin. Ei ole tarkoituksenmukaista, että yrityksiltä pyydetään varmuuden vuoksi valtavia määriä yksityiskohtaista aineistoa. Se kasvattaa hallinnollista taakkaa sekä yrityksissä että Verohallinnossa. Tietoa saatetaan pyytää myös toistamiseen, eikä Verohallinnossa jo olevaa tietoa hyödynnetä”, jatkaa Ruohola.
Erityisen ongelmallista on, että Verohallinto on lyhentänyt yrityksille annettavaa selvityspyyntöjen vastausaikaa kolmesta viikosta kahteen viikkoon. Samalla kun palautusten käsittelyajat venyvät, yrityksiltä edellytetään entistä nopeampaa toimintaa. Lisäaikaa saa soittamalla, mutta nämä soitot työllistävät sekä yrityksiä että Verohallintoa.
”Ei voi olla niin, että muiden pitää juosta kovempaa, jos Verohallinnossa asiat eivät toimi. Jos palautusten käsittely kestää liian kauan, ratkaisua pitää etsiä ennen kaikkea Verohallinnon omien prosessien sujuvoittamisesta, ei yritysten vastausaikojen kiristämisestä. Yritysten intressissä on luontaisesti vastata aina niin nopeasti kuin se on mahdollista”, toteaa Ruohola.
Verohallinnon on syytä arvioida kriittisesti selvityspyyntöjensä tarpeellisuutta, laajuutta ja kohdentamista. Riskiperusteinen valvonta, olennaisiin kysymyksiin keskittyminen ja yritysten jo ilmoittamien tietojen tehokkaampi hyödyntäminen voisivat vähentää tarpeetonta työtä kaikilta.
