EU:n kuluttajasääntelyn kiristykset eivät vastaa lupauksia kilpailukyvyn vahvistamisesta

Euroopan komissio antoi tänään ehdotuksensa Digital Fairness Act (DFA) -asetukseksi ja kuluttajansuojan valvontayhteistyötä koskevan CPC-asetuksen uudistamiseksi.  Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää valvonnan vahvistamista paketin parhaana osana. Itse DFA-asetus lisää yritysten velvoitteita.

”Komissio esittelee ehdotuksen osana yksinkertaistamisohjelmaansa. Sitä se ei ole. Säädökseen tulee kieltolista niin sanotuista verkkokäyttöliittymien pimeistä käytännöistä, jota komissio voi laajentaa delegoiduilla säädöksillä ilman normaalia lainsäädäntöprosessia. Tilausten irtisanomispainikkeiden sanamuodot kirjoitetaan EU-asetukseen. Komission omankin arvion mukaan yrityksille syntyy jopa 1,2 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Kertaluontoisten kustannusten määrää komissio ei edes laske. Yksinkertaistaminen tarkoittaa jotain ihan muuta”, sanoo EK:n johtaja Juho Mäki-Lohiluoma.

Komission ehdotus kumoaa sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin vuodelta 2005 ja siirtää sen sisällön suoraan sovellettavaan asetukseen. Asetukseen lisätään uusi luku, joka säätää verkkokäyttöliittymien suunnittelusta, vaikuttajamarkkinoinnista, personoinnista, pelien virtuaalivaluutoista, tilausten perumisesta ja tekoälyagenttien tekemistä sopimuksista. Säännöt koskevat kaikkia kuluttajille verkossa myyviä tai markkinoivia yrityksiä toimialasta riippumatta.

EK on pitänyt lähtökohtana, että uusia sääntöjä annetaan vain sinne, missä nykyinen lainsäädäntö ei riitä. Komission oma arvio vuodelta 2024 totesi, että nykyiset direktiivit ovat edelleen tarpeellisia ja että niiden periaatepohjainen rakenne on tuonut markkinoille oikeusvarmuutta. Suurin osa ehdotuksen kohteena olevista käytännöistä on jo nyt kiellettyjä. Ongelma on ollut valvonnassa, ei laissa. Tätä komissio pyrkii korjaamaan uudistamalla kuluttajansuojan valvontaa ja antamalla itselleen siihen uudenlaista toimivaltaa.

”Kansallisten viranomaisten yhteistyö ei ole kyennyt riittävällä tavalla puuttumaan EU:n ulkopuolelta toimiviin verkkokauppa-alustoihin. Valvontatoimet ovat kestäneet vuosia eivätkä ole johtaneet yhteenkään sakkoon, vaikka vaarallisten tuotteiden tulva sisämarkkinoille jatkuu. Komission suora toimivalta unioninlaajuisissa rikkomuksissa on oikea ratkaisu. Se tasoittaa kilpailuasetelmaa niiden eurooppalaisten yritysten eduksi, jotka noudattavat sääntöjä jo nyt”, Mäki-Lohiluoma sanoo.

EK pitää myönteisenä, että ehdotus säilyttää keskivertokuluttajan mittapuun ja vaatimuksen siitä, että yrityksen on voitava kohtuudella ennakoida kuluttajan haavoittuvuus. Myönteistä on myös, että personoinnin rajoitukset eivät velvoita yrityksiä keräämään lisää tietoa asiakkaistaan.

”Lainsäädäntövaiheessa komission delegoitua toimivaltaa kieltolistojen laajentamiseen on rajattava. Yritysten on voitava luottaa siihen, että säännöt eivät muutu kesken soveltamisajan ilman lainsäätäjän päätöstä. Pelien virtuaalivaluuttoja koskevien sääntöjen on pysyttävä tiukasti rajattuina rahalla ostettuihin valuuttoihin, eikä niiden saa antaa ulottua kanta-asiakasohjelmiin. Komission valvontatoimivallan kynnyksen on pysyttävä korkealla, jotta Suomen kuluttaja-asiamiehen neuvotteleva valvontamalli säilyy pääsääntönä kotimaisille yrityksille”, sanoo EK:n asiantuntija Oona Juonala.

Ehdotus siirtyy seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn.