EU:n uusi arktinen strategia nostaa pohjoisen painoarvoa

EU:n tällä viikolla julkistettu arktinen strategia tukee Suomen tavoitteita huoltovarmuudessa ja sotilaallisessa liikkuvuudessa. Suomelle voi avautua myös huomattavia mahdollisuuksia jäänmurrossa ja muussa meriteollisuudessa sekä liikenne- ja logistiikkapalveluissa. Toimeenpanon kannalta on ratkaisevaa, kuinka hankkeille saadaan rahoitusta EU:n tulevasta MFF-budjetista.

Ero vuonna 2021 valmistuneeseen edelliseen strategiaan on selvä, arvioi EK:n johtava asiantuntija Joanna Tikkanen:

”Pohjoisen ilmansuunnan painoarvo on muuttuneessa  maailmantilanteessa noussut uudelle tasolle. Arktinen alue nähdään nyt ennen kaikkea turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn kysymyksenä.”

Tärkeän politiikkapaperin valmistelussa oli vahva suomalainen kädenjälki. Strategian laadintaan antoi vahvan panoksen Jyrki Katainen, joka nimitettiin viime keväänä EU:n arktisen alueen erityisneuvonantajaksi.

Neljä painopistealuetta ja esityksiä yhteisiksi hankkeiksi

Strategia sisältää useita Suomelle merkityksellisiä tavoitteita, kuten eurooppalaisen jäänmurtajakapasiteetin vahvistaminen, kriittisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja pohjoisten liikenneyhteyksien kehittäminen.

Suomalaisittain on kiinnostavaa, että näiden osalta strategiassa nimetään myös konkreettisia EU-tason lippulaivahankkeita. Ne liittyvät mm. jäänmurtajien mahdolliseen yhteisrahoitukseen ja teknologiayhteistyöhön, arktisen kaapelikeskuksen perustamiseen, merikaapeliyhteyksien vahvistamiseen sekä viranomais- ja puolustuskäyttöön tarkoitettujen IRIS²-satelliittiyhteyksien kehittämiseen. Myös ilmastoratkaisut mainitaan osana arktista yhteistyötä.

Eurooppalainen raideleveys saa vauhtia

EU:n pohjoisia kauppa- ja kuljetusverkostoja halutaan vahvistaa niin talouden kuin turvallisuuden näkökulmasta. Tämä voi luoda uusia mahdollisuuksia suomalaisille rautatie-, satama-, logistiikka-, rakentamis- ja huolintayrityksille sekä niiden arvoketjuille.

Liikenteen osalta keskeinen esitys on, että pohjoisia liikennekäytäviä kehitetään kaksikäyttöisyyteen soveltuviksi, kommentoi johtava asiantuntija Tiina Haapasalo:

”Erityisen kiinnostavaa on, että eurooppalaista raideleveyttä koskevaa Rail Nordica -hanketta halutaan nopeuttaa. Rail Nordican suunnittelu on jo meneillään Tornion ja Kemin välillä ja lisäksi suunnittelua on juuri päätetty laajentaa Rovaniemelle ja Ouluun asti. Hankkeen vauhdittaminen hyödyttää huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden ohella myös teollisuutta ja matkailua.”

Tuleva MFF-rahoitus on avainasemassa

Arktinen strategia on korkean tason tahdonilmaus, joka ei ota vielä kantaa rahoitukseen tai käytännön toteutukseen. Joanna Tikkasen mukaan hankkeiden rahoitus tulee suurelta osin EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä (MFF 2028-2034), josta vielä neuvotellaan.

”Arktinen strategia parantaa Suomen mahdollisuuksia hyödyntää tulevaa EU-rahoitusta siinä mainituille liikennehankkeille ja investoinneille. Edellytyksenä on kuitenkin se, että suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti EU-tason valmisteluun jo nyt, kun hankkeita kootaan ja viedään eteenpäin. Liikennehankkeiden osalta tulee myös varautua riittävän ajoissa kansallisesti.”