Brysselistä Ahonen bloggaa: Ympäristöasiossa vaatimukset kasvavat, mutta onko suunta oikea?

Junckerin komissiolla on tapana sanoa, että tämä komissio keskittyy oleelliseen, big on big things ja jättäisi hienosäätämisen vähemmälle. Tämä on hyvä periaate myös kestävän kehityksen edistämisessä: parannuskohteita on vaikka kuinka paljon, mutta olisi hyvä varmistaa, että tekeminen keskittyy niihin asioihin, joilla oikeasti saadaan aikaan parannusta, bloggaa Brysselistä Salla Ahonen.

Läpinäkyvyys on ollut viime vuosina aihe, joka nousee esiin asiassa kuin asiassa. Yritysten toiminnoista, kuten toimitusketjuista, verotuksesta, tuotteiden sisällöstä ja raaka-aineiden alkuperästä toivotaan enemmän ja helpommin ymmärrettävää tietoa. Enää ei ympäristöasioissa riitä myöskään tieto energiankulutuksesta tai hiilidioksidipäästöistä vaan tietoa kaivataan esimerkiksi raaka-aineiden kulutuksesta, vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen tai haitallisten aineiden käytöstä. Vaatimukset sekä tiedon määrästä, että laadusta kasvavat.

Yritysten rajalliset resurssit käytetään usein uuden ja entistä tarkemman tiedon tuottamiseen, ilman että mietitään, miten se auttaa pienentämään ympäristövaikutuksia. Uusien ympäristön kannalta parempien ratkaisujen kehittämiseen ei enää tunnu aina riittävän resursseja. Teknologia kehittyy kovaa vauhtia ja moneen asiaan voisi löytyä jo entistä tehokkaampi ratkaisu. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että jos teknologia ja ympäristöasiat mainitaan samassa lauseessa, kyseessä on epäily mahdollisesta ympäristöongelmasta. Tietysti on totta, että esimerkiksi digitaaliset palvelut kuluttavat energiaa ja resursseja. Tätä olisi kuitenkin syytä verrata niiden tuottamaan hyötyyn ja varmistaa että hyödyt ovat suuremmat kuin aiheutuvat haitat.

Välillä voisi olla hyvä pysähtyä miettimään, mikä on se iso ongelma, jota ollaan ratkaisemassa ja ovatko käytössä varmasti parhaat mahdolliset ratkaisukeinot. Junckerin komissiolla on vielä alkava vuosi aikaa näyttää, kuinka he ovat saavuttaneet suuret tavoitteensa, esimerkiksi kiertotalouden edistämisessä. Toivottavasti näemme uusia, rohkeita ajatuksia siitä, miten esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää entistä paremmin myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja miten yhteistyö ja globaalit sopimukset ovat ratkaisevassa osassa, kun ratkotaan koko maailmaa koskevia ongelmia.