EK jatkaa komission arvonlisäverotuksen asiantuntijaryhmässä
Komissio on valinnut uudet jäsenet VAT Expert Group:iin kaudelle 2019–2022. EK on valittu jatkokaudelle jäseneksi tähän komission asiantuntijatyöryhmään. Ryhmässä käsitellään EU:n tulevaa lainsäädäntöä arvonlisäverotuksen osalta. Arvonlisäverotus on EU:ssa harmonisoitua ja näin ollen kaikki direktiivimuutokset on myös tuotava osaksi kotimaista lainsäädäntöä.
– On äärimmäisen tärkeää suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta olla mukana luomassa koko EU:n yhtenäisiä pelisääntöjä arvonlisäverotuksen osalta. Nimitys asiantuntijaryhmän jäseneksi mahdollistaa tämän erityisellä tavalla. Pohjoismainen keskusteleva lähestymistapa veroasioissa on kovaa valuuttaa myös Brysselissä, sanoo Tiina Ruohola, EK:n veroasiantuntija ja edustaja VAT Expert Groupissa.
Arvonlisäverotuksessa eletään muutosten aikakautta. Tälläkin hetkellä avoimia direktiivimuutosehdotuksia on viisi ja sen lisäksi odotellaan täytäntöönpanoasetuksia tietyistä 2021 voimaan tulevista uudistuksista.
– Suomi on edistänyt puheenjohtajuuskautensa aikana aktiivisesti useampaa direktiivimuutosehdotusta. Paljon on tekeillä. On hyvä huomata, että kaupallisen todellisuuden muuttuessa merkittävästi esimerkiksi palvelullistumisen myötä, pitäisi myös arvonlisäverosäännöksissä huomioida nämä muutokset. Arvonlisäverodirektiivin lähtökohta tavaran ja palvelun erilaisesta verokäsittelystä on hyvä esimerkki haasteita, joita yritykset tänä päivänä kohtaavat. Tällä hetkellä monissa yrityksissä on arkipäivää tehdä erottelu tavaran ja palvelun välillä ainoastaan verolainsäädännön vuoksi, Ruohola jatkaa.
Usean avoimen direktiivimuutosehdotuksen myötä työsarkaa riittää. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi jatkuu vuoden loppuun saakka, kunnes Suomi luovuttaa puheenjohtajuuden Kroatialle. Yhtenä merkittävänä hankkeena on koko EU-tavarakauppaa koskeva uudistus, niin sanottu lopullisen järjestelmän ehdotus.
– ALV-järjestelmää tulee kehittää suuntaan, joka luo puitteet myös pienille ja keskisuurille yrityksille hyötyä EU:n yhtenäisestä sisämarkkinasta. ALV-järjestelmän on mahdollistettava kasvu ja kansainvälistyminen, eikä luoda esteitä kaupalle. Oikein toimimisesta on tehtävä helppoa ja kustannustehokasta, samalla kun valtioille on mahdollistettava tehokas verotulojen turvaaminen. Nämä ovat hyviä askelmerkkejä tulevassa työssämme, Ruohola toteaa.