EK laajensi vihreiden investointien dataikkunaa – euromäärät jo yli 140 miljardissa

EK:n ylläpitämä vihreiden investointien dataikkuna on laajentunut, sillä luvuissa on nyt mukana myös maatuulivoimaa sekä sähköverkkoja koskevat investointiaikomukset. Dataikkunan kokonaissumma on noussut yli 140 miljardiin euroon. Suomen käsissä on vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa hankkeista lopulta pääsee realisoitumaan, kirjoittaa EK:n johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo.

EK julkaisi maaliskuussa ensimmäisen version vihreään siirtymään liittyvien investointien dataikkunasta, joka seuraa Suomeen suunnitteilla olevia vihreän siirtymän investointihankkeita. Kevään aikana dataikkunaa on kehitetty eteenpäin samalla kun uusia investointihankkeita on täydennetty ja datan kattavuutta parannettu.

Dataikkunaan on nyt lisätty myös maatuulivoima- ja sähköverkkoinvestoinnit

Alkujaan dataikkunassa ei ollut mukana maatuulivoimainvestointeja, sillä niitä tilastoidaan jo kattavasti Suomen tuulivoimayhdistyksen toimesta. Kun meiltä kevään mittaan usein kysyttiin arvioita maatuulivoimahankkeiden suuruusluokasta, käytimme konservatiivista 15 miljardin euron arviota, joka perustui jo kaavoitettuihin, luvitettuihin ja rakenteilla oleviin hankkeisiin. Tämä arvio on kuitenkin ollut merkittävästi alakanttiin.

Maatuulivoimahankkeet muodostavat paitsi perustan Suomen puhtaalle teollisuudelle, myös kymmenien miljardien eurojen investointisumman, joka on nyt uusimmassa päivityksessä tuotu mukaan myös EK:n dataikkunaan.

Maatuulivoimainvestointien hanketasoinen listaaminen olisi suuresta hankemäärästä johtuen haastavaa, joten niiden osalta ylläpidämme arviota ainoastaan kokonaisinvestointisumman tasolla. Laskenta perustuu Suomen Tuulivoimayhdistyksen aineistoihin ja yhdessä sen kanssa kehitettyyn menetelmään, jossa investointisumma muodostuu eri hankevaiheiden perusteella toteutumisen todennäköisyyksillä tasapainotettuun laskelmaan.

Esimerkiksi kaavoitetuille puistoille arvioitu toteutumisen todennäköisyys on 90 prosenttia ja kaavaluonnosvaiheessa oleville puolestaan 75 prosenttia. Näin tuulivoimayhdistyksen listoilla olevista 63 099 MW tuulivoimahankkeista arvioidaan toteutuvan 41 296 MW. Näin päädytään maatuulivoiman osalta arvionvaraiseen investointisummaan 53,7 miljardia euroa. Luku on siis huomattavasti suurempi kuin aikaisemmin käyttämämme konservatiivinen arvio, mutta todennäköisesti myös lähempänä totuutta.

Vastaavasti kantaverkko- ja jakeluverkkoinvestointien osalta olemme nojanneet ulkopuolisiin arvioihin kokonaissummasta. Kantaverkkoinvestointien osalta dataikkunan käyttämä luku pohjautuu Fingridin arvioon kantaverkon kolmen miljardin euron investointitarpeista 2022 – 2031.

Jakeluverkkoinvestointien osalta käytämme Energiaviraston kokoamaa arviota, missä jakeluverkon korvausinvestoinnit toimitusvarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen vuosina 2022-2028 ovat hiukan yli neljä miljardia euroa. Investointien ajurina on vihreän siirtymän tuomien vaatimusten lisäksi toimitusvarmuuden parantaminen sekä tavanomaiset korvaus- ja ylläpitoinvestoinnit, mutta näiden erittely on käytännössä mahdotonta. Jakeluverkon toimivuus on kuitenkin vihreän siirtymän myötä vahvasti lisääntyvän sähkön käytön kannalta kriittisen tärkeää, joten koko summan sisällyttämistä voidaan tässä pitää vähintäänkin kohtalaisesti perusteltuna.

Ei, kaikki investointisuunnitelmat eivät toteudu. Mutta mitä enemmän, sitä parempi.

Dataikkunan julkaisu ja sisältö ovat herättäneet vilkasta keskustelua pitkin kevättä. Moni on myös herännyt pohtimaan miljardihankkeiden tulevaisuutta: kuinka suuri osa hankkeista tulee toteutumaan ja millä todennäköisyydellä.

Tässä tullaan investointiaallon ytimeen: kyse on todellakin vasta investointiaikomuksista ja iso osa hankkeista on vielä alkuvaiheessa tai odottaa viranomaisten lupakäsittelyä. Suunnittelujänteet ovat monesti vuosien mittaisia. Ja kyllä, monet suunnitelluista hankkeista jäävät eri syistä toteutumatta.

Kattavaa todennäköisyyttä toteutuvien hankkeiden osuudelle on vaikea arvioida. Kuitenkin paljon olennaisempi kysymys on, miten varmistamme sen, että mahdollisimman suuri osa näistä hankkeista toteutuu?

Tässä pallo on nyt omissa käsissämme. Pystymme omalla energia- ja elinkeinopolitiikallamme suoraan ja konkreettisesti vaikuttamaan siihen, että teollisten investointien toteutumisen todennäköisyys paranee. Ja että niiden lopulliseksi kohdemaaksi valikoituu juuri Suomi, eivätkä ne karkaa Ruotsiin tai vaikkapa Hollantiin?

Maat käyvät nyt ankaraa kisaa siitä, mihin tulevaisuuden teollisuus haluaa sijoittautua. Tukien perässä kukaan ei Suomeen tule, sillä kilpailijamaat Ruotsia myöten ovat merkittävästi avokätisempiä valtiontukien jakajana.

Siksi ainoa valttimme on se, että rakennamme investointiympäristöstä kokonaisuutena ylivertaisen. Miten Suomi sitten erottuu edukseen, kun yrityspäättäjät ja rahoittajat valitsevat kohdemaata?

• Yksi aivan keskeinen valttikortti on puhtaan sähkön saatavuus ja hinta. Siihen tulevaisuuden teollisuus suurelta osin nojautuu. Jos ei ole päästötöntä sähköä, ei tule myöskään sitä hyödyntäviä investointeja.
• Toinen välttämättömyys on investointiluvituksen ja valitusprosessien merkittävä nopeuttaminen ja sujuvoittaminen.
• Kolmanneksi tarvitaan läpimurtoja osaajien saatavuuteen niin TKI-huippuosaajien kuin käytännön ammattilaisten osalta.
• Olennaista hankkeiden onnistumisen kannalta on myös edistyksellinen infrastruktuuri niin energiaverkkojen, digitalisaation kuin liikenteen ja logistiikan osalta.

Keskittymällä näihin kilpailutekijöihin meillä on mahdollisuus vaikuttaa sen puolesta, että mahdollisimman suuri osuus investointisuunnitelmista pääsee maaliin. Niiden mukana Suomi voittaa tai menettää myös vihreän kasvun työpaikat ja muut taloudelliset hyödyt.

P.S. Olemme saaneet kevään aikana kymmeniä vinkkejä investointihankkeista, joita on ehdotettu lisättäväksi dataikkunan seurantaan. Nämä ovat olleet meille todella arvokkaita, sillä kaikenkattava seuranta vain EK:n voimin on melkeinpä mahdottomuus. Kiitos kaikille vinkkien lähettäjille, niitä saa laittaa myös jatkossa tulemaan joko verkkolomakkeen kautta tai suoraan minulle!