EK:lta kovaa kritiikkiä hallituksen esitykseen kilpailukieltosopimuksesta

Hallitus on valinnut täysin väärän keinon laittomien kilpailukieltosopimusten karsimiseksi. Perusteettomista, laittomista sopimuksista yritetään päästä eroon niin, että myös laillisesti toimivia yrityksiä tultaisiin rasittamaan uusilla korkeilla kustannuksilla, bloggaa lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä.

Jos hallituksen esitystä ei vedetä takaisin, virhe on korjattava eduskunnassa.

Kilpailukieltosopimukset ovat tärkeä, lainsäätäjän hyväksymä instrumentti, jolla yritykset voivat varmistautua siitä, että niiden panostukset tulevat yrityksen itsensä, ei sen kilpailijan hyväksi.

Tämä kannustaa investoimaan, kehittämään uutta ja satsaamaan työntekijöihin. Tämä auttaa luomaan uusia työpaikkoja.

Perusteettomasti käytetyt kilpailukieltosopimukset ovat yksiselitteisesti laittomia, ja niistä on päästävä eroon.

Asiaa selvittänyt työryhmä listasi siihen pitkän joukon tehokkaita toimenpiteitä. Kilpailukieltosopimus olisi esimerkiksi perusteltava niin yksityiskohtaisesti, että sen lainmukaisuudesta ei jää epäselvyyttä.

Hallitus on heittänyt työryhmän ehdotukset romukoppaan ja päättänyt rangaista kaikkia, myös laillisesti toimivia yrityksiä. Hallituksen lakiesityksen mukaan työnantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista 40-60 % työntekijän palkasta kilpailurajoituksen kestoajalta riippumatta siitä, onko kilpailukieltosopimukselle ollut lailliset perusteet. Korvausta olisi maksettava myös siinä tapauksessa, että työnantaja ilmoittaa työntekijän irtisanoutumisen jälkeen, ettei vetoa kilpailukieltosopimukseen ja työntekijä voi mennä vapaasti minkä tahansa toisen työnantajan palvelukseen.

Lainmuutos tulisi iskemään erityisen kovaa pieniin, aloittaviin yrityksiin, jotka tekevät tärkeätä tuotekehitystä mutta joilla ei välttämättä ole vielä liikevaihtoa.

Yritysten toimintaa ja työllistämismahdollisuuksia pitäisi yrittää nyt kaikin tavoin helpottaa, ei vaikeuttaa.