Elvytystoimien oltava väliaikaisia
Talouskasvun heikentyessä vaatimukset elvyttävästä talouspolitikasta nousevat ymmärrettävästi esiin. Tärkeää on huomata, että julkisten pysyvien menojen lisääminen ei kuitenkaan ole kestävä tapa elvyttää. Kuten edellinen hallituskausi osoitti, pysyviä menoja on hyvän suhdanteen aikanaan tullessa erittäin vaikea alentaa, kirjoittaa ekonomisti Simo Pinomaa.
Siksi pysyvien menojen lisääminen tällä hallituskaudella tarkoittaa käytännössä julkisten menojen rakenteellista nousua. Tämä on ongelmallista kahdesta syystä. Ensinnäkin menojen nousu johtaa ennen pitkää verojen kiristymiseen, vaikka Suomen verotaso on ennestään yksi EU-maiden korkeimpia. Lisäksi suurten ikäluokkien hoivamenot nousevat ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla eli jo seuraavalla vaalikaudella.
Pysyviä menolisäyksiä parempana elvytystoimena olisivat veronkevennykset, jotka voidaan toteuttaa välittömästi, vaikka kesken vuoden ja myös tarpeen tullen nopeasti perua. Valitettavasti tätä yksityistä kulutusta ja investointeja kiihdyttävää elvytyskeinoa hallitus ei ole toteuttamassa. Veroja kiristetään nykyisellä hallituskaudella 0,7 mrd eurolla.
Tulevaisuusinvestoinneista suurin osa tavanomaisia menoja
Hallituksen toimenpidepakkiin kuuluvat ns. tulevaisuusinvestoinnit ja yhteiskunnalliset kokeilut. Mikäli suhdanteet heikkenevät rajusti, niiden toteuttaminen nimenomaan väliaikaisena elvytystoimena voisi olla suhdannepoliittisesti perusteltua.
EK on kuitenkin jo aiemmin esittänyt huolensa, että suuri osa ns. tulevaisuusinvestoinneista on tavanomaisia menoja eivätkä ne lisää toivotulla tavalla talouden tuotantopotentiaalia. Tämä on erittäin suuri ongelma, koska mainitut menot rahoitetaan myymällä hyvin tuottaneiden valtion omistamien yhtiöiden osakkeita.
On myös mahdollista, että osa menolisäyksistä muuttuu pysyviksi, koska hallitus ei juuri ennen seuraavia vaaleja ehkä halua katkaista mainittujen menojen rahoitusta.
Viikon graafi: Suhdanteet viilenevät – ennustelaitokset synkentävät arvioitaan