EU:n valtiontu­ki­säännöt eivät salli hallituksen sote-ehdotusta

Hallitus esittää osana sote-uudistusta julkisomisteisille yhtiöille EU:n lainsäädännön vastaista erityiskohtelua verrattuna yksityisomisteisiin yhtiöihin.

Hallituksen sote-uudistuksen yhtenä kantavana teemana on ollut julkisen sektorin oman palveluntuotannon vahvistaminen ja yksityisen palveluntuotannon rajoittaminen. Hyvinvointialueiden oman tuotannon vahvistaminen johtaa siihen, että osakeyhtiöt eivät voisi tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita hyvinvointialueille nykyisessä laajuudessa.

Rajoitus koskee myös Pirkanmaalla toimivia Sydänsairaalaa ja tekonivelleikkauksia tekevää Coxaa. Ne ovat julkisomisteisia osakeyhtiöitä, jotka tuottavat pääosin julkisesti rahoitettuja leikkauksia. Ne ovat kustannustehokkaita ja laadukkaita toimijoita, joiden palveluista potilaat ovat pitäneet. Hallituksen esitys alkuperäisessä muodossaan olisi lopettanut myös niiden toiminnan. Yhtiöiden suosion ansiosta Pirkanmaalla heräsi kansanliike pelastamaan kyseisten yhtiöiden toimintaa. Ratkaisuksi on kehitelty viritelmää, jossa sote-uudistuksen rajoituksiin tehdään poikkeus markkinatoimijoille, joiden omistus on julkisella sektorilla.

Viikko sitten julkistettu perustuslakivaliokunnan lausunto totesi, ettei Suomen perustuslaista löydy estettä tälle erityisratkaisulle. Tässä ei sinänsä ole mitään yllättävää, sillä esteiden on odotettukin löytyvän EU:n sisämarkkinalainsäädännöstä, joka sääntelee kilpailua vääristäviä valtiontukia. Myös perustuslakivaliokunta totesi, että erityisratkaisusta tulisi selvitettäväksi mahdollisesti muun muassa EU-oikeudellisia kysymyksiä.

EU:n sisämarkkinoiden reilun kilpailun turvaamiseksi komissio edellyttää, että kaikki kilpailua mahdollisesti vääristävät valtiontuet pitää ilmoittaa etukäteen komissiolle, eikä niitä saa ottaa käyttöön ilman komission hyväksyntää.

EU:n valtiontukien notifiointivelvollisuus syntyy, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

1. julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin – yrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta
2. Etu on valikoiva eli kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin
3. Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa
4. Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

Coxan ja Sydänsairaalan erityisratkaisu täyttää nämä kaikki ehdot.

1. Yhtiöiden tuottamat palvelut rahoitettaisiin jatkossakin julkisin varoin ja ehdossa erikseen todetaan, että ei ole merkitystä onko niiden omistus yksityistä vai julkista
2. Etu on selkeästi valikoivaa, sillä se kohdistuu vain hyvin rajattuun ryhmään yrityksiä ja sulkee suurimman osan markkinatoimijoista ulos
3. Sulkemalla muut yhtiöt kokonaan julkisen hankinnan ulkopuolelle ratkaisu räikeästi vääristää kilpailua
4. Ratkaisu estäisi esimerkiksi ruotsalaisia terveydenhoitoyhtiöitä tarjoamasta vastaavia palveluita kuin Sydänsairaala ja Coxa, joten ratkaisu vaikuttaa myös jäsenmaiden väliseen kauppaan

Nyt tätä erikoista ratkaisua ei kuitenkaan ole arvioitu sellaiseksi, johon liittyisi mitään valtiontukielementtejä, tai joiden osalta tulisi ennakolta ilmoittaa mitään komissiolle. Tästä tulkinnasta olemme eri mieltä. Riskinä tässä on, että valtiontukikriteerit täyttyvät ja ratkaisu tulisi näin ollen notifioida komissiolle. Kielletyn valtiontuen takaisinperintäriskit kasautuvat aina tukea saaneille yrityksille.

Komissiolla on ainoana toimivalta arvioida kysymyksiä kilpailun vääristymisestä ja mahdollisen kielletyn valtiontuen syntymistä. Täällä emme voi asiaa kansallisesti ratkaista. Näin suoraviivaisia tulkintoja kuin nyt on tehty kilpailuvaikutuksista, ei kansallisella tasolla voida pitää mitenkään hyväksyttävänä. Keskustelu kilpailuoikeuden asiantuntijoiden kesken markkinoilla toimivien sairaaloiden eriarvoisesta asemasta on yllättävän vaisua. Toivoisimme, että tähän tulisi muutos.