Hallitusohjelma asemoi Suomen EU:n eturiviin
Hallitusohjelman lähtökohta Suomen EU-vaikuttamiselle on erinomainen. Suomi haluaa olla unionin eturivissä ja vaikuttaa aktiivisesti ja rakentavasti EU:n tulevaisuuteen. Vahva, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU on myös elinkeinoelämän tavoite.
Tuleva hallitus linjaa keskittyvänsä EU-politiikassa unionin ydintehtäviin: ilmastopolitiikkaan, kauppapolitiikkaan, sisämarkkinoihin, sosiaalisiin oikeuksiin sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. EK:n mielestä näin onkin tehtävä entistä jakautuneemmassa Euroopassa.
Elinkeinoelämä on korostanut EU:n yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Ne ovat hyvinvoinnin ja taloudellisen vaurauden perusta. Myös hallitusohjelmassa perusarvot saavat oikeutetusti runsaasti tilaa. Ongelmana on ollut EU:n vähäiset keinot puuttua periaatteen rikkomiseen jäsenmaissa.
Suomi kiinnitti edellisen hallituskauden lopussa onnistuneesti huomiota EU:n sisämarkkinoiden toimintaan yhdessä samanmielisten maiden kanssa. Myös tuleva hallitus lupaa edistää tuotteiden, erityisesti palveluiden vapaata liikkuvuutta. Kirjaukset EU:n lainsäädännön tarkoituksenmukaisuudesta ja laadusta sekä nykyisen sääntelyn kriittinen tarkastelu ovat tässä tärkeitä keinoja. Erityisesti Ranskan ja Saksan halu uudistaa EU:n teollisuus- ja kilpailupolitiikkaa eurooppalaisten yritysjättien synnyttämiseksi saa tulevalta hallitukselta vastauksen: Uudistuksia tulee tehdä siten, että suomalaisyrityksille turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet unionin sisä- ja ulkomarkkinoilla.
Keinot, joilla EU:n sosiaalista ulottuvuutta vahvistetaan, jakavat jäsenmaita. EK:n mielestä päävastuun sosiaaliasioissa on pysyttävä kansallisella tasolla. Olennaista on huolehtia jo sovitun EU-sääntelyn yhdenmukaisesta täytäntöönpanosta, ei lisätä sääntelyä. EK on samaa mieltä hallitusohjelman kirjauksen kanssa siitä, että ensisijainen väline maiden välisten erojen tasaamiseksi, työllisyyden ja sosiaalisen koheesion edistämiseksi on eurooppalainen ohjausjakso. Se sisältää nykyisin myös sosiaalisen tulostaulun. Maakohtaisille suosituksilla jäsenmaita ohjataan rakenneuudistuksiin.
EK on tyytyväinen hallituksen sitoutumiseen edistää avointa ja reilua sääntöpohjaista kansainvälistä kauppaa. Maailmankauppajärjestö WTO:n vahvistamisen lisäksi on tärkeää jatkaa EU:n kahdenvälisen kauppasopimusverkoston laajentamista ja kaupan esteiden purkamista, jotta eurooppalaiset yrityksen pääsevät uusille markkinoille tasavertaisin kilpailuedellytyksin. Yhteisiin sääntöihin perustuva vapaakauppa on etenkin Suomen kaltaiselle pienelle vientimaalle elintärkeää.
Hallitusohjelmassa mukana oleva kirjaus hiilitullien kehittämisen selvittämisestä sen sijaan edellyttää huolellista pohdintaa. EK tukee EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta on suhtautunut ajatukseen hiilitulleista varauksellisesti. Uusien tullien pystyttäminen unionin rajalle istuu hankalasti EU:n kauppapoliittisiin sitoumuksiin ja jo voimassa oleviin kauppasopimuksiin kolmansien maiden kanssa. Hiilitullien yhteensopivuus erityisesti WTO:n sääntöjen kanssa on epäselvää. Hallituksen isoa tavoitetta monenkeskisen sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän vahvistamisesta ei pidä murentaa. Hiilitullien käyttöönotto voisi pahimmillaan johtaa päinvastaiseen tulokseen.
EK tukee hallituksen tavoitetta nostaa kehitysapua kohti YK-sitoumuksen mukaista tasoa. Suomalaisyrityksillä on runsaasti osaamista ja teknologiaratkaisuja, joilla voidaan tukea köyhien maiden kestävää kehitystä. Tästä syystä on tärkeää, että suomalaisen osaamisen käyttöä edistetään tarjoamalla yrityksille mahdollisuus osallistua kestävän kehityksen investointeihin. Myös kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toimintaedellytysten vahvistamisesta on tärkeää pitää kiinni. Näillä toimilla edistetään yksityisiä investointeja, jotka synnyttävät työpaikkoja ja vähentävät köyhyyttä etenkin Afrikassa.