Hoitajamitoitukseen tarvitaan pitkä aikalisä

Mediasta saamme jatkuvasti lukea terveydenhuollon päivystyksen kohtuuttomista päivystyksen jonotusajoista ja ylipitkistä hoitojonoista sekä vanhusten jopa heitteillejättöä muistuttavista tapauksista. Lähes katastrofaaliseen tilanteeseen on monta syytä. Yksi niistä on pieleen mennyt henkilöstömitoitus. Henkilöstömitoitukseen on hyväksyttävä myös lähi- ja sairaanhoitajia matalamman tason koulutuksen saaneita ammattilaisia.

Edellisten eduskuntavaalien alla oltiin laajalti hyvin huolissaan vanhusten hoivapalvelujen saatavuudesta ja laadusta. Huoli ei ollut olleenkaan aiheeton, sillä parantamisen varaa ja mahdollisuuksiakin on ollut. Keskustelu kulminoitui niin sanottuun hoitajamitoitukseen, joka määrittää sen, kuinka monta hoitajaa tulee olla yhtä hoidettavaa kohti. Lopulta nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin mitoituksen kiristäminen asteittain 0,5:stä 0,7:een hoitajaan hoidettavaa kohti.

Valitettavasti sinänsä hyvä pyrkimys on kuitenkin kääntynyt itseään vastaan. Osa palveluihin oikeutettuja ei saa tarpeellista hoivaa ollenkaan, koska henkilöstöpulan takia olemassa olevia hoivapaikkoja joudutaan sulkemaan eikä uusia voida perustaa. Osa huonokuntoisista vanhuksista sinnittelee kotihoidossa tai sairaaloissa, mikä taas vaikeuttaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden hoitamista.

Keskeisin syy ongelmaan on se, että riittävää määrää hoitajia ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Ylimääräistä reserviä ei vain ole odottamassa työhön kutsua.

Kun ongelmat ovat tiedossa, on korjaavien päätösten aika. Hallituksen tulee antaa eduskunnalle välittömästi lakiesitys, jolla siirretään henkilöstömitoituksen voimaantuloa. Fiksua olisi siirtää se sellaiseen ajankohtaan, jolloin tiedetään riittävällä tarvittavan työvoiman saatavuus. Tämän suuntaista on ministereiltä jo kuultukin.

Hoitajapula ei tietenkään ratkea pelkästään aikalisällä, vaan tarvitaan paljon muutakin. Henkilöstömitoitukseen on hyväksyttävä myös lähi- ja sairaanhoitajia matalamman tason koulutuksen saaneita ammattilaisia. Uuden tekniikan tuomia asiakasturvallisuutta kohentavia laitteita on syytä ottaa huomioon mitoituksissa. Ylitiukoista, vain yksityisiä tuottajia koskevista vaatimuksista on luovuttava. Koulutuspaikkoja on lisättävä. Ulkomailla suoritettuja tutkintoja pitää rinnastaa meillä suoritettuihin opintoihin. Työperusteista maahanmuuttoa on lisättävä muun muassa lisäämällä kielikoulutusta, luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta ja laskemalla perheenyhdistämisen tulorajoja.

Hallitus on ajatellut rahoittavansa henkilöstömitoituksen kiristämisen aiheuttamat lisäkustannukset leikkaamalla yksityisen hoidon kela-korvauksia. Nyt henkilöstömitoituksen voimaantuloa ollaan aivan oikein siirtämässä tuonnemmaksi, myös kela-korvausten leikkaamisideasta tulee luopua tai ainakin siirtää.