Ilari Kallio bloggaa: ILO:n sata vuotta takana, toiset sata edessä?

24.06.2019

Juhannusaattona päättynyt kansainvälinen työkonferenssi ILC oli järjestyksessään 108. kansainvälisen työjärjestön ILO:n korkeimman tason kokoontuminen. Samalla konferenssi juhlisti järjestön satavuotista taivalta. Vaikka työnantajat voivat toisinaan olla syystäkin tyytymättömiä ILO:n toimintatapoihin ja sen tuottamiin instrumentteihin, on kolmikantaisella yhteistyöllä ollut tärkeä rooli työelämän kehittämisessä maailmanlaajuisesti.

Kuten kollegani viime viikolla kertoi blogissaan, kansainvälisen työjärjestön perustamisesta sovittiin sata vuotta sitten Versailles’n rauhansopimuksessa. Rauhansopimuksen allekirjoittajat katsoivat, että rauhaa voidaan edistää kansainvälisesti sosiaalista oikeudenmukaisuutta rakentamalla. Näin syntyi hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden kolmikantaiselle yhteistyölle rakentuva ILO.

Näkyvimpiin ILO:n saavutuksiin kuuluu työelämän perusoikeuksien julistus vuodelta 1998, joka vahvisti, että työntekijöiden ja -antajien järjestäytymisvapaus, pakkotyön ja lapsityövoiman kielto sekä syrjintäkielto ovat työelämän perusoikeuksia.

Järjestön satavuotinen historia asetti ylimääräisiä paineita tämän vuoden työkonferenssin osallistujille, koska heiltä odotettiin konkreettisia tuloksia. Neuvoteltavina olivat työn tulevaisuutta koskeva 100-vuotisjulistus sekä järjestyksessään 190. ILO:n sopimus, jolla pyritään puuttumaan väkivaltaan ja häirintään työelämässä, ja siihen liittyvä suositus.

Vaikka kokouspäivät venyivät useaan otteeseen yömyöhään ja kokoustajia kurittivat vuoroin rankkasateet, vuoroin helle, tuloksia saatiin lopulta aikaan. Sekä julistus että väkivallan ja häirinnän vastainen sopimus suosituksineen tulivat hyväksytyiksi juhannusaattona työkonferenssin päättäneessä istunnossa.

Julistus työn tulevaisuudesta nostaa esiin haasteita, jotka ovat jokaiselle työelämän murrosta seuraavalle tuttuja. Sen mukaan teknologian kehitys, muutokset väestörakenteessa, ilmastonmuutos ja globalisaatio vaikuttavat kaikki työelämään.

ILO:n odotetaan vastaavan haasteisiin toimilla, jotka mm. edistävät täyttä ja tuottavaa työllisyyttä, työuran aikaista osaamisen kehittämistä ja sukupuolten tasa-arvoa, tukevat yrittäjyyttä, ja varmistavat, että erilaiset työnteon ja liiketoiminnan muodot ovat kestäviä.

Myös ILO:n jäsenille julistus asettaa joukon tehtäviä. Kokoavia teemoja ovat valmiuksien kehittäminen, työntekijöiden suojelu sekä kestävä talouskasvu ja säällinen työ. Keinovalikoima pitää sisällään tasa-arvon edistämistä, elinikäisen oppimisen kehittämistä ja työsuojelua, mutta myös tuottavuuden nostamista ja kestävää kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa.

Voitaneen olla yhtä mieltä siitä, että julistus sisältää kattavat eväät lähteä rakentamaan ILO:n tulevaisuutta seuraavien – jollei aivan sadan niin ainakin kymmenen – vuoden aikana.