Ilari Kallio bloggaa: Robotisaatio vapauttaa luovuuden

11.03.2016

Robottien myötä rutiinityö automatisoituu ja ihmistyövoima kohdentuu luovuutta vaativiin töihin. Euroopan on aika tarttua uusiin mahdollisuuksiin, kirjoittaa EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Helsingin Sanomissa 11.3.

EK:n asiantuntija Ilari Kallio seuraa Brysselissä mm. työlainsäädäntöä, sosiaaliasioita, sisämarkkinoita ja yrityslainsäädäntöä.

EK:n asiantuntija Ilari Kallio seuraa Brysselissä mm. työlainsäädäntöä, sosiaaliasioita, sisämarkkinoita ja yrityslainsäädäntöä.

Suomessakin on käyty vilkasta keskustelua robotisaation ja digitalisaation etenemisestä ja samaa pohdintaa käydään täällä Brysselissä. Synkimpien arvioiden mukaan robotit ja tekoäly ottaisivat haltuunsa nekin harvat työpaikat, joita globalisaatio ja uuden talouden innovaattorit eivät ole ehtineet tuhota. Näiden skenaarioiden ei saa antaa lamaannuttaa.

Tutkimustulokset avaavat näet myös positiivisia näkymiä. Erityisen kiinnostavana pidän Maailman talousfoorumin (WEF) hiljattain ilmestynyttä raporttia, joka kartoitti yritysjohdon näkemyksiä työelämän muutostekijöistä.

Raportin mukaan digitalisaation ja muiden teknologisten muutostekijöiden odotetaan lisäävän – ei siis supistavan – työpaikkojen lukumäärää maailmanlaajuisesti 2 prosentilla vuosina 2015–2020. Vaikutusten suunta ja voimakkuus vaihtelee kuitenkin aloittain, alueittain ja teknologioittain. Vaarana onkin, että Eurooppa kuuluu tämän pelin häviäjiin, jollei muutokseen suhtauduta rakentavasti.

EK:n, Aallon ja Laurean yhteisen Digitalisaatio ja korkeakoulutus -hankkeen tuoreet tulokset antavat aihetta optimismiin. Selvityksen mukaan robottien myötä rutiinityö automatisoituu ja ihmistyövoima kohdentuu mm. luovuutta, sosiaalista älykkyyttä ja kehittynyttä vuorovaikutusta vaativiin tehtäviin.

Lainsäätäjille sekä Suomessa että ympäri Eurooppaa tilanne on vaikea. Talouskriisin kymmenvuotispäivä lähestyy, eivätkä kaikki EU-maat ole edelleenkään kestävällä kasvu-uralla. Äänestäjät eivät järin helposti osta lupausta paremmasta tekoälykkäästä tulevaisuudesta.

Kaikkein huonoin vaihtoehto on kuitenkin jämähtää puolustamaan vanhoja rakenteita, kun pitäisi rohjeta katsoa eteenpäin ja etsiä uusia mahdollisuuksia. Digitalisaatio ja robotisaatio on kanavoitavissa kasvuksi ja työpaikoiksi mm. panostamalla osaamiseen ja innovaatioihin. Ja kun osaajia löytyy, heidän ideoitaan ei tule tyrmätä kieltämällä kaikkea, mitä lainsäätäjät eivät kymmenen tai sata vuotta sitten osanneet edes kuvitella mahdolliseksi.

Yhdysvalloissa viranomainen totesi hiljattain, että robottiauton kuskina voidaan pitää tekoälyä eikä jotakuta auton matkustajista. Käytännön ongelmien ratkominen jätettiin myöhemmäksi. Löytyykö Euroopasta vastaavaa rohkeutta riskinottoon vai voivotellaanko maailman menoa, kunnes aika ajaa meistä ohi? Itse en tyytyisi jälkimmäiseen.