Ilkka Oksala bloggaa: Työrauhalainsäädäntö on uudistettava
Uusi hallitus korostaa ohjelmansa lukuisissa kohdissa hyvää yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa. Hallitusohjelman mukaan tämän yhteistyön tavoitteena on työmarkkinoiden vakaus ja hyvä työllisyyskehitys. Tavoite on hyvä, mutta keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat riittämättömät.
Suurin pettymys on työrauhalainsäädännön uudistamisen puuttuminen hallitusohjelmasta. Juuri työrauhan parantamisella olisi todella paljon parannettu työmarkkinoiden vakautta.
Suomalaisessa työmarkkinamallissa työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat palkkaratkaisusta. Tämän sopimisen seurauksena töiden pitäisi sujua ilman häiriöitä. Tosiasiassa näin ei tapahdu. Laittomien lakkojen määrä on Suomessa yhä suuri, toisin kuin Ruotsissa, jossa laittomien lakkojen vuosittainen määrä vaihtelee 0-2 välillä. Suomessa laittomien lakkojen määrä on vuosittain vaihdellut 60–100 välillä.
Ero Ruotsin ja Suomen välillä selittyy pääosin sillä, että seuraukset laittomasta lakkoilusta ovat Ruotsissa huomattavasti kovemmat kuin Suomessa. EK on jo pitkään ajanut laittomien lakkojen seuraamusten kiristämistä. Nyt seuraukset eivät ole missään suhteessa lakkoilusta aiheutettuihin vahinkoihin eivätkä ne ole sillä tasolla, että ne riittävästi ennaltaehkäisisivät laittomuudet.
Tilanne Suomessa on huonontunut poliittisten lakkojen lisääntyessä. Viime vuonna meillä oli lukuisia poliittisia lakkoja. Alkuvuodesta palkansaajat lakkoilivat eduskunnan säätämää lakia vastaan. Syksyllä jouduimme kokemaan lukuisten poliittisten lakkojen aallon. Uhkana oli jopa vientiteollisuuden pysähtyminen.
Poliittinen mielenilmaisu kuuluu tietenkin demokratiaan, mutta niiden toteuttaminen työajalla aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita Suomessa toimiville yrityksille. Poliittinen lakko kohdistuu maan hallitusta ja/tai eduskuntaa vastaan, mutta laskun siitä joutuu maksamaan kiistaan ulkopuolinen eli työnantaja.
Merkittävässä osassa Euroopan maita on poliittinen lakkoilu kokonaan kielletty. Muissa Pohjoismaissa se on erittäin rajoitetusti mahdollinen. Suomessa ja Etelä-Euroopan maissa poliittisia lakkoja ei lailla rajoiteta. Olemme aivan väärässä ryhmässä. Tämän vuoksi EK on esittänyt, että Suomessa poliittiset lakot olisivat vain rajoitetusti mahdollisia pohjoismaiseen tapaan.
Uusi hallitus olisi tehnyt viisaasti, jos se olisi kyennyt sisällyttämään työrauhalainsäädännön uudistamisen ohjelmaansa. Tämä olisi käynnistänyt kolmikantaisen lakivalmistelun, jossa olisi mitattu järjestöjen kykyä yhdessä hallituksen kanssa parantaa työrauhaa. Uskon, että olisimme tässä onnistuneet.
Työrauhalainsäädäntö on vuodelta 1946. Paineet sen uudistamiseksi kasvavat ja mitä pidemmälle uudistusta lykätään sitä suuremmiksi ne kasvavat.