Janne Peljo: ”Vihreä siirtymä avaa tuhansien miljardien investointikysynnän suomalaisille yrityksille”

Ilmastokäänteeseen liittyvät investoinnit ovat yksistään Suomessa ainakin yli 100 miljardin euron luokkaa vuoteen 2050 mennessä. Niiden arvioidaan tuottavan jopa 5 prosentin lisäyksen maamme BKT:hen. EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo on koonnut arviot investointivolyymeistä Suomessa, EU:ssa ja globaalisti.

Siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa vaatii mittavia investointeja, ja tarkoittaa merkittäviä muutoksia käytännössä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Suomessa hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii erityisesti fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden korvaamista päästöttömillä vaihtoehdoilla niin sähkön ja lämmön tuotannossa, liikenteessä kuin teollisuudessa.

Yksi keskeinen ajuri on sähköistyminen: päästövähennyksiä muilla sektoreilla voidaan saavuttaa siirtymällä fossiilisista energialähteistä päästöttömän sähkön käyttöön.

Alkuun päästövähennyksiä saavutetaan erityisesti energiatehokkuuden, bioraaka-aineiden käytön ja suoran sähköistymisen kautta, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä erityisesti vedyn varaan lasketaan vaikeimmin puhdistettavien sektoreiden osalta.

Tämän johdosta sähkön kysynnän arvioidaan Suomessa peräti kaksinkertaistuvan 160 terawattitunnin tasolle vuoteen 2050 mennessä. Jos vedyn käyttö kasvaa voimakkaasti, voi kysyntä jopa kolminkertaistua.

Pääosa sähköntuotantokapasiteetin lisäyksestä katetaan maatuulivoimalla, joka tarvitsee tuekseen joustavaa sähköntuotantoa ja -kulutusta, sähkön varastointia sekä vahvat siirtoyhteydet.

Suomessa investoinnit ainakin yli 100 miljardin euron luokkaa vuoteen 2050 mennessä, investoinneista jopa 5 prosentin lisäys bruttokansantuotteeseen ja yli 80.000 työpaikkaa

Vihreän siirtymän synnyttämistä investointitarpeista on erilaisia arvioita, mutta kokonaisuutena liikutaan pienimmilläänkin yli 100 miljardin euron lisäinvestointien kokoluokassa vuosina 2020 – 2050 (3,3 mrd euroa / vuosi).

• TEM: Ilmastotavoitteiden toteuttamisen edellyttämät investoinnit suomalaisessa teollisuudessa tulevat ylittämään yhteensä 100 miljardia euroa vuosina 2020–2050. Energiajärjestelmän päästöjen vähentäminen lähelle nollaa tulee edellyttämään arviolta vähintään 20 miljardia euroa investointeja puhtaaseen energiantuotantoon vuosina 2020–2050.
• Sitra: Energiajärjestelmän osalta investointitarve 64-70 miljardia euroa, sisältäen investoinnit sähköntuotantoon (pääasiassa maatuulivoimaa), akkuihin ja kysyntäjoustoon, siirtoyhteyksiin sekä P2X-ratkaisuihin.
• AFRY: Investoinnit vetytalouden kehitykseen 50 – 90 miljardia euroa, sisältäen investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin, siirtoyhteyksiin ja vedyn tuotantoon ja infrastruktuuriin.
• Boston Consulting Group: Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi 242 miljardin euron lisäinvestointeja vuosina 2020 – 2050, eli vuositasolla puhutaan 8 miljardin euron lisäinvestoinneista. Investointien toteuttaminen kasvattaisi Suomen bruttokansantuotetta yli 5 prosentilla ja voisi luoda n. 82.000 uutta työpaikkaa.

Globaalisti vähäpäästöisten ratkaisujen kysynnän ennakoidaan kasvavan huomattavasti vihreän siirtymän ajamana

• Teknologiateollisuus: Vähähiiliratkaisujen globaali kysyntä nousee vähintään 20 % nykyiseen ilmastositoumusten toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaisi Suomen vuotuiselle investointitavaroiden viennille yli 3 mrd€ euron kasvua. Elvytystoimien myötä vähähiiliratkaisujen kysyntä kasvaa jopa kaksinkertaiseksi, mikä nostaisi Suomen vuotuisen vientipotentiaalin yli 30 mrd euroon.
• Kemianteollisuus: Vähäpäästöisten tuotteiden ja ratkaisujen viennistä syntyisi 5 mrd euron lisä Suomen kemianteollisuuden vuosittaiseen vientiin.
• Metsäteollisuus: Puusta valmistettavien tuotteiden markkinoiden arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti lähes175 mrd€:lla vuosina 2019 – 2035.

EU-tasolla 5.000 miljardin euron vihreät investoinnit tällä vuosikymmenellä

EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii samansuuntaista kehitystä kuin edellä on kuvattu Suomen osalta: fossiilisista polttoaineista tulee päästä nopeasti eroon sähköntuotannossa, liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa.

Komissio arvioi, että EU-tasolla puhutaan n. 5.000 miljardin euron investoinneista tällä vuosikymmenellä. Tämä tarkoittaisi noin 500 miljardia euroa per vuosi kohdistuen liikenteeseen, rakentamiseen, energiaverkkoihin ja energiantuotantoon.

Konsulttiyhtiö McKinseyn arvio EU:n päästövähennyksistä vuoteen 2030 ja 2050 noudattelee samaa sähköistymisen logiikkaa. Päästövähennykset vaatisivat arviolta 28.000 miljardin euron investoinnit seuraavan 30 vuoden aikana, joista rakennukset kattaisivat 43 %, liikenne 30 %, infrastruktuuri 14 %, sähköntuotanto 9 % ja teollisuus vain prosentin.

Globaalisti investointitarve jopa n. 275.000 miljardia dollaria

McKinsey arvioi, että 1,5 asteen polun mukaisten vihreän siirtymän pääomainvestointien tulisi energia- ja maankäyttösektoreilla vuosina 2021-2050 olla n. 275.000 miljardia dollaria. Tämä vastaa vuositasolla 9.200 miljardin dollarin investointeja. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna puhutaan keskimäärin 7,5 prosentista globaalista BKT:sta vuosina 2021-2050.

McKinseyn analyysissä mittavia investointeja tarvitaan käytännössä kaikilla talouden sektoreilla prosessien ja tuotteiden tekemisessä päästöttömiksi, mutta erityisesti liikenne-, sähköntuotanto-, rakennus- ja maataloussektoreilla.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvioiden mukaan pelkästään energiasektorille tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä vuosittain 4.000 miljardin dollarin investoinnit, mikä on kolminkertaisesti verrattuna nykytasoon. Keskeisessä roolissa on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen päästöttömillä vaihtoehdoilla (pääasiassa aurinko- ja tuulivoimalla), sekä liikenteen sähköistyminen ja energiatehokkuuden parannukset.