Julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä kannattaa lisätä

Hyvinvointivaltion ylläpidon kustantaa Suomessa tehty työnteko. Keinot, joilla lisätään työtekoa ja vähennetään tarpeettomia työkyvyn katkoja, ovat hyvinvoinnin ja hyvinvointivaltion näkökulmasta tärkeitä, jopa välttämättömiä. 

Työkyvyttömyyden kestolla on väliä. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan yksi sairauspoissaolopäivä aiheuttaa 370 euron työpanoksen menetyksen työnantajalle. Jos työkyvyttömyys kestää 148 päivää, vaikka 73 päivää olisi riittänyt, menettää työnantaja 55 000 euron työpanoksen. Työpanoksen menetyksestä seuraa myös verotulojen supistuminen ja työkyvyttömyyden perusteella maksettavia korvausten kasvu.   

Työote-toimintamallin mukaisella julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon  yhteistyöllä työkyvyttömyysaikaa on kyetty lyhentämään merkittävästi.  

Eri sairaanhoitopiireissä leikkauksen jälkeiset toipumisajan vaihtelevat suuresti (kuva). Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla toipuminen lonkkaleikkauksesta kestää 74 päivää, Etelä-Pohjanmaalla 148 päivää. Näin suuria eroja eivät selitä väestöpohjan erot. Erot kertovat siitä, että julkisen sairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyöllä toipumista voi merkittävästi nopeuttaa. 

Lonkkaleikkauksen jälkeinen työkyvyttömyysaika sairaanhoitopiireittäin. Lähde: Työote-hankkeen materiaalit, Vohlonen. 

Vastaavia tuloksia kuin lonkkaleikkauksista on saatu tekonivelleikkauksista ja lannerangan välilevyleikkauksista. Keski-Suomessa välilevyleikkauksen jälkeinen työkyvyttömyysaika lyheni 50 prosenttia Työote-toimintamallin käyttöönoton jälkeen.  

Työikäisille tehdään noin 3 400 lonkan tekonivelleikkausta vuodessa. Jos toipuminen näistä leikkauksista lyhenisi tämän ansioista 21 työpäivää, puhutaan 28 miljoonaa euroa suuremmasta mahdollisesta työpanoksesta. Vastaavia tuloksia on saatu myös polven tekonivelleikkauksista ja lannerangan välilevyleikkauksista. Jo näissä kolmessa leikkaustyypissä tehdään 11 000 työikäisen leikkausta vuodessa. Työote-toimintamallilla voidaan päästä jopa 60-80 miljoonan euron arvoiseen työpanoksen kasvuun. Jos Työote-hankkeen toimintamalli saadaan yleistettyä myös muihin leikkauksiin, puhutaan vieläkin suuremmistä hyödyistä. 

Pidempi työkyvyttömyysaika tarkoittaa heikompaa hyvinvointia leikkauspotilaille, mutta myös korkeampaa sairauspäivärahamenoa ja pienempiä verotuloja. Suomella on edessä miljardien eurojen julkisten menojen perkausoperaatio tulevina vuosina.  

Julkisen sairaanhoidon ja yksityisen työterveyshuollon yhteistyöllä on säästettävissä kymmeniä miljoonia euroja vuodessa nopeuttamalla toipumista työkuntoon leikkauksen jälkeen.  Työote-toimintamalli on otettava käyttöön koko maassa. Sitä on järkevä soveltaa laajasti kaikissa sairausryhmissä, joihin se sopii. Tarvittaessa mallin jalkauttamista on edistettävä myös säädösmuutoksin.