Jussi Mustonen bloggaa: Kun yksi on enemmän kuin kolme

Palkankorotusten sijaan todellista ostovoimaa voisi lisätä palkkaverotusta keventämällä. Palkasta jäisi käteen enemmän euroja, ja näiden eurojen ostovoima ei leikkautuisi lisäinflaation vuoksi, perustelee Jussi Mustonen.

Jussi Mustonen johtaa EK:n Talouspolitiikka-vastuualuetta.

Suomessa tuloverotus on ankaran progressiivista. Tämä tarkoittaa, että enemmän tienaavien veroprosentit ovat selvästi suurempia kuin vähemmän tienaavilla. Ensi vuonna progressiivisuus kiristyy entisestään, kun pieni- ja keskituloisten palkkaverotus kevenee hieman, mutta muilla verotus kiristyy.

Ankaran progressiivisuuden haittavaikutukset liittyvät ennen kaikkea pitkän ajan kannusteisiin: miksi ponnistella, jos verotus kuitenkin syö suurimman osan uurastuksen hedelmistä?

Suomessa jo keskituloisilla on muihin maihin verrattuna korkeat keskimääräiset ja lisätulojen veroprosentit. Tämän vuoksi palkansaajan ostovoiman kasvattamista – inflaation ja verotuksen vaikutukset huomioon ottaen – kannattaisi tavoitella pikemminkin tuloverojen keventämisellä kuin palkkojen korotuksilla.

Taloudessa yleiset palkankorotukset lisäävät yleistä hintojen nousua niin kotimarkkinoilla kuin viennissä. Näin palkansaajien todellinen ostovoima sekä vientiyritysten kilpailukyky kärsivät. Toisaalta palkankorotuksista jää sitä vähemmän käteen, mitä korkeammat tulot ovat. Palkankorotusten sijaan todellista ostovoimaa voisi lisätä palkkaverotusta keventämällä: palkasta jäisi käteen enemmän euroja, ja näiden eurojen ostovoima ei leikkautuisi lisäinflaation vuoksi.

Näitä vaihtoehtoja voidaan vertailla kysymällä, kuinka suuri palkkojen korotus vastaisi yhden %-yksikön tuloveronkevennystä palkansaajan ostovoimassa, verotuksen ja inflaation vaikutukset huomioon ottaen. Vastaus vaihtelee palkansaajien tulotason ja verotuksen kireyden mukaan ja riippuu myös siitä, miten vahvasti palkat vaikuttavat hintoihin.

Jos oletetaan, että esimerkiksi noin kaksi viidennestä palkkojen noususta siirtyy hintoihin ja sovelletaan nykyistä tuloveroasteikkoa, niin vastaus on: pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla 1 %-yksikön veroalennuksen ostovoimahyötyyn tarvitaan vähintäänkin 3–4 prosentin palkankorotus, suurituloisilla vielä enemmän.

Tämä logiikka puhuu vahvasti erittäin maltillisen palkkapolitiikan sekä veronkevennysten yhdistämisen puolesta – varsinkin, kun lisäbonuksena on sekä kilpailukyvyn että pitkän ajan kannusteiden paraneminen.