Jussi Mustonen bloggaa: Palkkasopu – oikeansuuntainen, mutta vielä riittämätön

Palkankorotusten vuotuinen kustannusvaikutus koko yrityskentälle on runsaat puoli prosenttia. Vaikka tämä olisikin sinällään kohtuullisen maltillinen muutos, niin yrityksille lankeava työttömyysvakuutusmaksun korotusosuus lisää työllistämisen kokonaiskustannuksia yhä liikaa, kirjoittaa EK:n johtaja Jussi Mustonen.

Jussi Mustonen johtaa EK:n Talouspolitiikka-sektoria.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkankorotuksista päästiin yhteisymmärrykseen sovitussa aikataulussa.

Palkkoja korotetaan euro- ja prosenttimäärät yhdistävällä ns. sekalinjalla. Korotus on 16 euroa alle 3 721 euroa ansaitseville ja 0,43 prosenttia sen ylittävillä palkkatasoilla. Sekalinjan vuoksi kustannusten nousu on matalapalkka-aloilla muita suurempaa. Samassa yhteydessä sovittiin myös työttömyysvakuutusmaksun korotuksesta 0,5 %-yksiköllä sekä työnantajille että työntekijöille.

Palkankorotusten vuotuinen kustannusvaikutus koko yrityskentälle on runsaat puoli prosenttia. Vaikka tämä olisikin sinällään kohtuullisen maltillinen muutos, niin yrityksille lankeava työttömyysvakuutusmaksun korotusosuus lisää työllistämisen kokonaiskustannuksia yhä liikaa.

Työttömyysvakuutusmaksun nousu pienentää myös käytettävissä olevia tuloja niin, että ilman veronkevennyksiä tai palkkaliukumia nettotulojen muutos jää pakkaselle jo suhteellisen matalilla palkkatasoilla. Ostovoiman ja kotimaisen kysynnän ylläpitämisen vuoksi onkin tärkeää, että hallitus keventää lupaustensa mukaisesti työn verotusta.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkamisesta saavutettu yhteisymmärrys antaa pohjan seuraaville askelille, joilla pyritään kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen. Jatkoaskelista tärkeimpiä ovat kesän mittaan käytävät neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta hallituksen ja järjestöjen välillä.

Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena tulee olla riittävän nopea ja merkittävä yksikkötyökustannusten alentaminen. Se on välttämätön edellytys Suomen saamiseksi takaisin kestävän kasvun uralle. Kilpailukykyvajeemme umpeen kuromiseksi tarvitaan vielä useita vuosia jatkuvaa äärimalttia palkankorotuksissa.