Jyri Häkämies: Energiakriisi tarjoaa Suomelle kasvun mahdollisuuden
Ekologisten ratkaisujen globaali kysyntä kasvaa vääjäämättä, ja Suomen on pidettävä kiinni nykyisestä etulyöntiasemastaan, kirjoittaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Helsingin Sanomien Vieraskynässä 30.3.2026.
Iranin sodan vaikutukset vyöryvät maailman energiamarkkinoille. Energiakriisin aallot iskevät Suomeenkin, mutta maltillisemmin, koska olemme jo pitkään investoineet fossiilienergiaa korvaaviin ratkaisuihin.
Suomen elinkeinoelämä on rakentanut vihreän kasvun pohjalta vastausta ilmastokriisiin. Siihen ei ole muuta ratkaisua kuin koko yhteiskunnan ja talouden läpäisevä energiasiirtymä.
Suomella on edellytykset kuulua kärkimaihin, joissa kestävän talouden ratkaisuja kehitetään laajasti ja tarjotaan muunkin maailman käyttöön. Viennin avulla moninkertaistamme sekä talous- että ympäristöhyödyt. Ekologisesti kestävä talous ei ole elinkeinoelämälle ideologiaa, vaan aito kasvun lähde.
Sähköistyminen on talouden megatrendi, jota vievät eteenpäin sekä yhteiskunnan yleinen digitalisoituminen että teollisuuden tarpeet. Tällä alalla Suomen etulyöntiasema perustuu moneen tekijään: puhtaaseen energiaan, Euroopan halvimpaan sähköön ja hyviin sähköverkkoihin, korkeaan teknologiaan ja osaamiseen, digitalisaatioon ja datatalouteen sekä näiden ympärille rakentuviin palveluihin ja arvoketjuihin. Jos pelaamme korttimme oikein, näistä kilpailuvalteista syntyy Suomelle talouskasvun lähde vuosikymmeniksi eteenpäin.
Fossiilienergiasta irtautuminen ja kiertotalous vahvistavat Suomen omavaraisuutta. Kytkeytyminen Pohjois-Norjan kaasukentille vähentäisi riippuvuutta nesteytetyn maakaasun tuonnista, loisi pohjaa nykyistä laajemmalle biokaasun tuotannolle ja toisi ainakin siirtymäajaksi tuuli- ja aurinkovoiman rinnalle säätövoimaa kaasusta. Samalla voitaisiin rakentaa hiilidioksidin talteenoton ja siirron infrastruktuuri, joka mahdollistaisi teollisuuden päästöjen varastoinnin.
Nämä esitykset sisältyvät Elinkeinoelämän keskusliiton ja Teknologiateollisuuden viime viikolla julkaisemaan Kasvua kriisinkestävyydestä -raporttiin. Se käy läpi Suomen teollisuuden tuontiriippuvuuksia ja logistisia haavoittuvuuksia sekä tunnistaa uusia investointimahdollisuuksia.
Suomella on nyt kasvun ikkuna auki. Seuraavan viiden vuoden aikana meidän tulisi kiihdyttää etenemistä puhtaassa taloudessa ja lunastaa paikkamme kansainvälisissä etujoukoissa.
Nyt olisi iso virhe jarruttaa ja luopua kilpailuedustamme. Ilmastonmuutos ja ympäristökriisi eivät peruunnu poliittisten tai taloudellisten suhdanteiden takia. Puhtaiden ja ekologisten ratkaisujen globaali kysyntä tulee vääjäämättä kasvamaan. Suomi voi tarttua tähän mahdollisuuteen paljon helpommin kuin ne EU-maat, jotka ovat kiinni fossiilienergiassa. Meidän ei kannata lähteä jarruttajien kelkkaan, ja Suomen pitää vaikuttaa kestävän talouskasvun puolesta myös EU:ssa.
Samaan aikaan on tunnustettava, että vihreä siirtymä on vaativa rakennemurros myös suomalaisille yrityksille. Se koettelee eri toimialoja muutoinkin raskaassa suhdanne- ja maailmantilanteessa. Päästöjen vähentäminen vaatii yrityksiltä massiivisia panostuksia energiajärjestelmien ja tuotannon muutoksiin.
Vihreä siirtymä on toteutettava mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kustannuskilpailukyvystä huolehtien. Koska yrityksiltä vaaditaan vuosikymmenten päähän ulottuvia suuria investointeja, politiikkaohjauksen pitää olla hyvin pitkäjänteistä, johdonmukaista ja ennakoitavaa. Luvituksen täytyy olla sujuvaa ja selkeää. Vain näin yritykset ehtivät sopeutua ja uudistua.
Erityistä harkintaa tarvitaan energiaverotukseen. Suomen suurimpia valtteja on puhdas energia: sähkön runsas saatavuus, kilpailijamaita edullisempi hinta sekä vahvat siirtoyhteydet. Niistä on syytä pitää kiinni.
Investointeja energiantuotantoon ja sähkönsiirtoon täytyy vauhdittaa, ei hidastaa. Veronkorotuksista voidaan saada valtion kirstuun hetken helpotusta, mutta pitkällä aikavälillä menetämme miljardien investointeja. Pikemminkin palvelualojen energiaverotusta pitäisi pystyä alentamaan.
Nyt on Suomen hetki. Hyödynnetään etsikkoaikamme ja varmistetaan Suomen paikka vihreän kasvun menestyjänä.